Miksi Koraanin häpäiseminen aiheuttaa niin valtavia reaktioita ympäri maailmaa? Miten juutalaisten ja kristittyjen suhde pyhiin kirjoihinsa eroaa muslimien suhteesta omaansa vai eroaako? Kotimaa otti selvää.
Koraanin polttajana tunnetuksi tullut, Pohjois-Irakista kotoisin oleva kristitty Salwan Momika ammuttiin Ruotsin Södertäljessä tammikuussa 2025. Alkuvuodesta 2023 tanskalais-ruotsalainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Tukholmassa Koraanin Turkin suurlähetystön ulkopuolella, mikä hidasti Ruotsin pääsyä puolustusliitto Naton jäseneksi.
Tapaukset herättivät kysymyksen: Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien suhtautumisessa omiin pyhiin kirjoituksiinsa? Kaikkien kolmen uskonnon sisällä vaikuttaa toki monenlaisia suuntauksia ja vaihtelu uskonnon sisällä voi olla suurempaa kuin uskontojen välillä. Kysymys on silti kiinnostava.
Juutalaisten pyhään kirjaan Tanakhiin kuuluvat Toora eli viisi Mooseksen kirjaa, nevi’im eli profeettojen kirjat sekä ketuvim eli kirjoitukset. Tanakhissa on suunnilleen samat kirjat kuin kristittyjen Vanhassa testamentissa, mutta osin eri järjestyksessä.
Perinteisen juutalaisen näkemyksen mukaan Mooses sai Tooran Jumalalta Siinain vuorella, ja kaikkien juutalaisten uskotaan olleen osallisia tästä tapahtumasta.
– Kyse on siis täysin Jumalan inspiroimasta tekstistä, joka on pyhempi kuin muut pyhät tekstit, sanoo juutalaisen kulttuurin dosentti Riikka Tuori.
Juutalaiseen uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut paljon myös myöhempi rabbien kirjoittama Tooran selitys- ja tulkintakokoelma Talmud, joka juutalaisuudessa tunnetaan myös suullisena Toorana.
Rabbiinisessa juutalaisuudessa opetetaan, että samalla kun Jumala antoi Tooran, saatiin myös kaikki suulliset opetukset Jumalalta.
– Kun joku koulutetaan ja vihitään rabbiksi, hänestä tulee myös suullisen Tooran opettaja osana sukupolvien ketjua. Tätä kutsutaan kaksoistooran ideologiaksi, Tuori sanoo.
Lisäksi tärkeä on hepreankielinen rukouskirja Siddur. Laajimmillaan se sisältää kaikki arjen ja pyhän eri tilanteissa tarvittavat rukoukset ja siunaukset.
”Varsinainen Jumalan Sana on kuitenkin Kristus ja kirjoitukset ovat todistusta tästä Logoksesta.”
KRISTITTYJEN PYHÄ kirja Raamattu koostuu Vanhasta ja Uudesta testamentista. Kirjoitukset ovat syntyneet noin tuhannen vuoden aikana, viimeisimmät noin vuonna 150 jKr. Raamattu on maailman laajimmalle levinnyt kirja.
Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Vanhaan testamenttiin kuuluu myös joukko deuterokanonisia kirjoja (esimerkiksi Tobitin, Juditin, Sirakin ja Viisauden kirja), joita luterilaiset pitävät vain Raamatun oheislukemistona. Uuden testamentin sisältö alkoi vakiintua 300-luvulla.
Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä Raamattu on tradition tärkein osa, mutta myös esimerkiksi kirkkoisien opetukset ovat tärkeitä. Protestanteille Raamattu on ainoa pyhä kirja.
Kristityt uskovat Raamatun olevan Jumalan sanaa.
– Varsinainen Jumalan Sana on kuitenkin Kristus ja kirjoitukset ovat todistusta tästä Logoksesta, sanoo Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu.
Käsitykset siitä, millä tavoin Pyhän Hengen inspiroimia Raamatun tekstit ovat, vaihtelee. Suomalaisessa luterilaisuudessa historiallinen raamattukäsitys on tullut viime vuosikymmeninä vallitsevaksi. Raamatun ymmärretään syntyneen tiettynä aikana tietyssä kulttuurissa. Myös Jumalan sanan syntyprosessia voidaan tutkia ja kokonaisuutta voidaan tulkita ja tarkastella kriittisesti.
– Yksittäiset papit saattavat toki edelleen ajatella fundamentalistisesti, että Raamattu on kaikilla tavoin erehtymätön. Tällaista lähestymistapaa esiintyy kuitenkin enemmän vapaissa suunnissa. Toisaalta niidenkin piirissä raamattunäkemykset vaihtelevat.
”Lukuisat ihmiset osaavat Koraanin kannesta kanteen ulkoa. Jos kaikki maailman Koraanit tuhottaisiin, teksti olisi helppo kirjoittaa uudelleen.”
MUSLIMIEN PYHÄ kirja Koraani sisältää profeetta Muhammadin Jumalalta saamat ilmestykset. Islamilaisen perimätiedon mukaan profeetta sai arkkienkeli Gabrielin välittämänä ilmestyksiä noin 20 vuoden ajan ennen kuolemaansa vuonna 632. Muhammad välitti ilmestykset suullisesti seuraajilleen, jotka painoivat ne mieleensä ja välittivät seuraavalle sukupolvelle. Ilmestysten kokoaminen kirjaksi alkoi 600-luvun puolivälissä.
Koraani on oman ilmoituksensa mukaan ”alkukirja” ja ”kaikkien kirjojen äiti”. Näiden termien tulkitaan islamin tutkimuksen dosentti Teemu Pauhan mukaan viittaavan taivaalliseen Koraaniin, jonka suhteesta maanpäälliseen Koraaniin on erilaisia näkemyksiä.
Koraanin mukaan sen teksti on osa taivaassa säilytettyä ”varjeltua taulua”, joka on täydellinen kopio Jumalan sanasta, kun taas Koraani on kokonaisuudesta vain osa ja tarvitsee rinnalleen selityksiä ja tulkintoja.
– Tämä ajatus selittää Koraanin ristiriitoja ja epäjohdonmukaisuuksia. Jos koko varjeltu taulu olisi luettavissa, myös Koraanin epäselvät kohdat tulisivat ymmärrettäviksi, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori Joonas Maristo.
Koraanin nimi tulee lukemista ja resitoimista tarkoittavasta sanasta qur’ān. Kirjaa luetaan paljon ääneen arabiaksi, jolloin pääosassa ei ole tekstin ymmärtäminen vaan itse lukurituaali.
– Lukuisat ihmiset osaavat Koraanin kannesta kanteen ulkoa. Jos kaikki maailman Koraanit tuhottaisiin, teksti olisi helppo kirjoittaa uudelleen, Maristo sanoo.
Nykyään käytössä on Koraanista niin kutsuttu Kairon editio vuodelta 1924. Koraani on käännetty lähes kaikille maailman kielille.
”Olennaista on elää Tooran sisällä eli elää hyvää, eettistä, Jumalan tahdon mukaista elämää.”
JOKAISESSA SYNAGOGASSA on Toora-käärö, jonka on kirjoittanut käsin pergamentille tietynlaisella musteella tähän tehtävään erikoistunut kirjuri eli sofer.
Työ tehdään tarkasti tiettyjen lakien mukaan. Esimerkiksi ennen Jumalan nimen eli tetragrammin (jud-he-vav-he) kirjoittamista kirjuri suorittaa rituaalikylvyn. Juutalaisen ihanteen mukaan jokaisen juutalaisen tulee tukea taloudellisesti tällaista Tooran kirjoitustyötä.
Synagogan Toora-käärö on rituaalinen esine, jota kohdellaan hyvin kunnioittavasti. Siihen ei kosketa lainkaan paljain käsin.
– Vanhentunut Toora-käärö haudataan kuin vainaja, jotta Jumalan nimi ei joudu vääriin käsiin. Muitakin hepreankielisiä tekstejä kohdellaan kunnioittavasti, jos ne voivat sisältää Jumalan nimen, Tuori kertoo.
Toora luetaan synagogassa ääneen kokonaan läpi syksystä syksyyn kestävän vuoden aikana. Lukupäivät ovat lauantai, maanantai ja torstai.
Perinteisen ortodoksijuutalaisen perheen ylpeys on kirjahylly, josta löytyy Talmudeja ja kuuluisien rabbien tulkintateoksia nykyaikaan asti.
– Olennaista on elää Tooran sisällä eli elää hyvää, eettistä, Jumalan tahdon mukaista elämää, Tuori sanoo.
Perinteisen opetuksen mukaan Raamatussa pyhää on sisältö eikä esine itsessään.
– Silti Raamattu on myös esineenä vahva symboli, jonka pyhyyttä korostetaan. Myös luterilaisessa messussa Raamattu saatetaan tuoda juhlavasti kulkueessa lukupulpettiin, Lehtipuu sanoo.
Jumalanpalvelusuudistuksen myötä luterilaisissa messuissa on alettu laulaa hallelujaa ennen ja jälkeen evankeliumitekstin lukemisen.
– Kyllähän se korottaa Raamatun vähän kummalliseen asemaan.
”Puhtauden tila rikkoutuu, jos esimerkiksi käy vessassa, nukahtaa tai harrastaa seksiä.”
MONI MIETTII, mikä olisi tahdikas tapa hävittää vanha Raamattu. Lehtipuun mukaan lienee yleistä laittaa se paperin- ja pahvinkeräykseen tai sekajätteeseen, koska Raamattu ei ole Jumala.
Koraani on kaikille muslimeille suuntauksesta riippumatta uskon ylin auktoriteetti. Esineenä sitä kohdellaan hyvin kunnioittavasti. Arabiankieliseen Koraaniin kosketaan vain rituaalisesti puhdistautuneena eli pestään kasvot, kädet ja jalat samalla tavoin kuin ennen rukoilemista.
– Puhtauden tila rikkoutuu, jos esimerkiksi käy vessassa, nukahtaa tai harrastaa seksiä, Maristo kertoo.
Arabiankielinen Koraani sijoitetaan yleensä kotona muiden kirjojen yläpuolelle, esimerkiksi hyllyn päälle. Se saatetaan myös kääriä kankaaseen, jotta sen rituaalinen puhtaus säilyy.
Teemu Pauha on tutkinut suomalaisten 16–29-vuotiaiden shiiamusliminuorten suhdetta Koraaniin. Haastateltavat olivat pääasiassa yliopisto-opiskelijoita. Arabiankielisen Koraanin osalta kaikki pitävät kiinni sen käsittelyyn liittyvistä säännöistä, erityisesti rituaalisesta puhtaudesta. He eivät kuitenkaan tee aina rukouspesuja, jos lukevat tai kuuntelevat Koraania kännykästä tai lukevat sen käännöksiä.
Pauha ja Lehtipuu painottavat, että Koraania ja Raamattua ei voi rinnastaa.
– Molemmat ovat pyhiä kirjoja, mutta Koraani merkitsee muslimeille pikemminkin samaa kuin Kristus kristityille. Muslimien nykyisen valtavirtatulkinnan mukaan Koraani on Jumalan sanana ikuinen ja luomaton, samoin kuin Kristus on kristityille Jumalan toisena persoonana luomaton. Koraani on konkreettista Jumalan puhetta ja yksi Jumalan ominaisuuksista, Pauha sanoo.
Lehtipuun mukaan yksi olennainen ero kolmen kirjauskonnon suhteessa pyhiin kirjoituksiinsa on, että kristityille Raamatun käännökset ovat aina olleet yhtä lailla Jumalan sanaa kuin alkukielisetkin tekstit. Niitä toki arvioidaan ja niiden hyvyydestä ja huonoudesta väitellään.
– Kristityt eivät opiskele pyhäkoulussa kreikkaa kuten muslimilapset arabiaa tai juutalaislapset hepreaa, Lehtipuu sanoo.
Esimerkiksi englanniksi Raamatusta on satoja eri käännöksiä.
– Voidaan jopa sanoa, että eri kristityt lukevat eri Raamattua.
Pauhan mukaan valtaosa muslimeista ajattelee nykyään, että nimenomaan arabiankielinen Koraani on Jumalan puhetta. Käännökset ovat ikään kuin alkuperäisen alkukirjan kommentaareja.
– Historiallisesti on kuitenkin yleisesti ajateltu, että Jumala itse ei puhu arabiaa, vaan enkeli Gabriel vain ilmoitti Jumalan puheen Muhammadille kielellä, jota tämä ymmärsi.
Tuori kertoo, että juutalaisuudessa alkukielisillä teksteillä on erityinen arvo, ja monille juutalaislapsille opetetaan vähintään heprean alkeet. Synagogassa Tooraa luetaan aina hepreaksi ja lukuvuoro on kunniatehtävä.
Tullessaan 13-vuotiaana uskonnollisesti täysi-ikäiseksi juutalaispoika lukee julkisesti hepreaksi Tooraa bar mitshva -juhlassaan.
HAASTATELLESSAAN SUOMALAISIA musliminuoria Teemu Pauha havaitsi, että monille Koraani on ennen kaikkea psyykkisen turvan lähde, joka auttaa esimerkiksi stressinhallinnassa. Kun elämässä on vaikeaa tai tentti jännittää, Koraania kuuntelemalla olo rauhoittuu.
Pauhan mukaan nuorille eivät ole olennaisia niinkään tekstin sisältö ja tulkinta, vaan esimerkiksi turvalliset tunnemuistot, jotka liittyvät Koraaniin.
– Kun kysyin eräältä haastateltavalta, mikä on hänelle tärkein Koraanin kohta, hän mainitsi Valtaistuimen jakeen. Kun kysyin perusteluja, hän ei puhunut jakeen sisällöstä, vaan kertoi, että päiväkoti-ikäisenä hän odotti sairaalassa lääkäriä ja kivut olivat kovat. Kun vanhempi laittoi käden kipeään paikkaan ja luki tämän Koraanin jakeen, kipu helpotti.
Myös Raamattuun liittyy esineenä maagisia ajatuksia sen suojaavasta vaikutuksesta. Outi Lehtipuu mainitsee sota-ajan legendat, joissa suomalainen sotilas joutuu väijytykseen, mutta luoti pysähtyy Raamattuun rintataskussa. Näin Raamattu estää kuoleman, joka olisi ilman tuota esinettä ollut väistämätön.
– Raamatun lauseita voidaan myös kantaa mukana amuletteina samana tapaan kuin moni kantaa kaulassaan ristiä.
Monille ortodoksijuutalaisille sekä Toora että myöhemmät suulliset opetukset ovat osa arkielämää. Esimerkiksi Tooran yli kuuttasataa uskonnollista lakia eli mitsvaa pyritään mahdollisuuksien mukaan noudattamaan.
Reformi- ja konservatiivijuutalaiset ajattelevat Tooran noudattamisen arjessa enemmän symboliseksi. Lakeja voidaan soveltaa tilanteen mukaan.
Suomen juutalaiset seurakunnat ovat ortodoksisia, vaikka valtaosa Suomen juutalaisista ei arjessaan noudata ortodoksijuutalaisia tapoja. Ortodoksisuus on vallalla myös Israelissa. Yhdysvalloissa enemmistö juutalaisista kuuluu liberaalimpiin reformijuutalaisiin tai konservatiivijuutalaisiin seurakuntiin, joissa myös naiset voivat toimia rabbeina.
Kristinuskossa opetetaan, että kaikki Raamatun tekstit ovat yhtä päteviä eikä niistä saa ottaa mitään pois. Käytännössä kaikki kristityt kuitenkin tekevät valintaa.
Martti Luther opetti pitämään Raamatussa tärkeänä sitä, mikä kirkastaa Kristusta. Katolisessa kirkossa on suosittu muun muassa allegorista eli vertauskuvallista tulkintaa. Keskiajalla myös antiikin filosofiaa ja Raamattua yhdistelevä skolastiikka oli suosittua. Ortodoksista raamatuntulkintaa on ohjannut kirkkoisien välittämä traditio. Vapautuksen teologioissa Raamattua on tulkittu erityisesti köyhien ja syrjittyjen näkökulmasta.
”On ihan yleinen ajatus, että tietyt kohdat on tarkoitettu koskemaan vain tiettyä historiallista tilannetta.”
Koraanin sisällöstä vain noin 3–5 prosenttia on selkeitä elämänohjeita, kieltoja ja käskyjä. Enimmäkseen kirja on runollista riimiproosaa: Jumalan ylistystä, helvetistä varoittamista ja taivaan ihailua.
Joonas Mariston mukaan shiiamuslimit suosivat enemmän Koraanin esoteerista, ei-kirjaimellista tulkintaa, jossa tulkitaan myös rivien välejä. Pintatason lisäksi Koraanissa on symbolinen hengellisen totuuden taso. Myös mystiikkaa korostavan suufitradition tulkinnat ovat usein esoteerisia. Sunnimuslimit puolestaan pitäytyvät konkreettisempaan tekstin tulkintaan.
– Toki sunnitulkinnoissakin on syvyyttä, koska Koraani on maalaileva ja monitulkintainen.
Valtaosalle muslimeista Koraani on luomaton ja ollut ikuisesti olemassa, joten sen harvoja selkeitä sääntöjä pyritään noudattamaan tarkasti. Koraani on kuitenkin ilmoitettu Muhammadille ajassa ja usein vastauksena varhaisen muslimiyhteisön vallitsevaan tilanteeseen. Niinpä kirjan sisältöä voidaan monien mielestä tulkita joustavasti myös nykyään.
– On ihan yleinen ajatus, että tietyt kohdat on tarkoitettu koskemaan vain tiettyä historiallista tilannetta, Pauha sanoo.
Esimerkiksi Koraanin juutalaiskriittisten kohtien ajatellaan liittyneen profeetta Muhammadin varhaisiin kiistoihin Medinan juutalaisten kanssa ja ne on myöhemmin korvattu suvaitsevaisemmilla kohdilla.
Kaikkia kirjauskontoja yhdistää Outi Lehtipuun mukaan se, että pyhiksi niiden pyhät tekstit tekee lopulta tekstien käyttö ja tulkinta, joka antaa niille pyhän aseman.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä