Oulun yliopiston oppilaitospappi Ari Savuoja kehuu Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun:
– Usein ajatellaan, että hallintojohtajat ovat jyrääviä pomoja tai paperinmakuisia toimistomyyriä. Työtoverini, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru on aivan toista maata. Hän on aina iloinen, miellyttävä ja herttainen ihminen, joka tervehtii meitä työkavereita nimeltä huikaten väkijoukonkin yli. Hän on aktiivinen, sydämellinen ja taitava ihmissuhteissa. Hänen kanssaan on helppo työskennellä.
– Oulun yliopistossa oli toiminut oppilaitospappi jo yli viisikymmentä vuotta, mutta vasta syksyllä 2013 asiasta saatiin vihdoin aikaan kirjallinen yhteistyösopimus. Sen esivalmistelut sain tehdä hyvässä yhteistyössä Essin kanssa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana hän oli keskeisessä roolissa, kun tänä vuonna Oulun yliopiston tasa-arvopalkinto myönnettiin minulle. Hän siis näkee kirkon merkittävänä yhteistyökumppanina yliopistolle.
– Essi Kiuru on reipas, avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen. Hän ymmärtää, että yliopisto on iso yhteisö, jossa tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Kaikessa työssään hän ajattelee yliopiston ja siellä vaikuttavien ihmisten parasta.
{kuva_72b971de-b37d-438f-8bd2-a8004b89eebf}
Kuva: Jukka Granström. Pekka Simojoki kehuu naapurinsa Päivi ja Juha Mansikka-ahon, heillä on ovi auki kaikille.
Muusikko Pekka Simojoki kehuu naapurinsa, opettajina työskentelevät Päivi ja Juha Mansikka-ahon:
– Naapureillamme Kangasalla on sellainen vieraanvaraisuuden armolahja, jota en ole nähnyt missään muualla. Muuttaessamme uudelle paikkakunnalle Päivi ja Juha Mansikka-aho tulivat auttamaan muuttokuorman purkamisessa. Kun tavarat oli saatu sisälle taloon, he ilmoittivat yllättäen, että nyt kaikki tervetuloa parinsadan metrin päähän meille syömään, siellä on keitto valmiina. Muuttomiehetkin tulivat mukaan ja soppa siunattiin ja nautittiin. Hyvä että olimme ehtineet edes talokauppaa tehdä, kun heiltä tuli jo sähköpostilla ensimmäinen tervetulotoivotus.
– Mansikka-ahot ovat seurakuntamme Majatalo-iltojen tukipylväitä. Rouva laulaa kuorossa, mies soittaa bassoa ja jompikumpi tuuraa minua juontajana aina, jos en pääse paikalle. Tällaiset innokkaat, idearikkaat, luovat ja positiiviset tavalliset ihmiset pitävät seurakuntia pystyssä. He pistävät lahjansa likoon yhteiseksi hyväksi.
– Paljon heistä kertoo sekin, että kun Mansikka-ahojen tytär meni naimisiin eteläafrikkalaisen miehen kanssa, miehen vanhemmat asuivat heillä koko kesän. Suomessa kodin kynnys on usein aika korkea. En ole koskaan nähnyt täällä ketään, joilla olisi ovi niin auki kuin Mansikka-ahoilla. He vetävät minulle lapsuudesta tutulla afrikkalaisella meiningillä.
– Olemme saaneet lukemattomia kertoja kutsun syömään tai istumaan iltaa. Ja kun tarvitsemme apua, tiedämme kenelle soittaa. Tästä eivät naapurit enää parane!
{kuva_8d969fc4-0790-4b4b-9e5b-96f398be9330}
Kuva: Karoliina Paavilainen. Maija Paavilainen kehuu reippaan lapsenlapsensa Sauli Siltasen, joka rahoittaa kallista urheiluharrastustaan pihatöillä.
Aforismitaiteilija Maija Paavilainen kehuu lapsenlapsensa Sauli Siltasen:
– Minulla on 15 lastenlasta ja voisin kehua heidät kaikki, mutta koska nyt on valittava yksi, kehun 14-vuotiaan tyttärenpoikani Sauli Siltasen Perniöstä. Sauli on ihana ja reipas suuren perheen poika, joka harrastaa hiihtoa tosissaan. Valmennusleirit ovat kalliita ja poika ymmärtää hyvin, että opettajavanhempien rahat menevät kahdeksanlapsisen perheen arjen pyöritykseen. Niinpä hän perusti puolitoista vuotta sitten 4H-kerhon avustuksella yrityksen nimeltä Saulin pihaduuni.
– Poika tykkää pihatöistä ja puutarhanhoidosta, joten nyt hän rahoittaa näillä töillä hiihtoharrastustaan. Hän hoitaa itse säntillisesti kirjanpidon ja veroilmoituksen teonkin. Sauli on taitava aikatauluttamaan elämäänsä ja arvioimaan, mitä ehtii ja jaksaa tehdä. Kaiken, mihin hän ryhtyy, hän hoitaa kunnolla. Hän on aloitekykyinen ja levittää iloa ympärilleen. Hänen pärjäämisestään ei ole koskaan tarvinnut kantaa huolta.
– Saulilla on poikkeuksellinen kyky tulla toimeen myös hyvin iäkkäiden ihmisten kanssa. Mielessäni on valokuva, jossa Sauli juoksee ja työntää pyörätuolissa yli 90-vuotiasta tätiä ja molemmilla on hyvin hauskaa. Poika on myös taitava käsistään. Koulun käsitöissä hän teki kerran pikkuveljelleen joululahjayllätykseksi hienon kelkan.
{kuva_3bb5c9e5-1aac-4749-b67c-6614f6bcc04f}
Kuva: Jukka Granström. Kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen kiittää Maria Kaisa Aulaa työstä Suomen ja kirkon tulevaisuuden eteen.
Nuoren kirkon viestintäpäällikkö, kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen kehuu Väestöliiton hallituksen puheenjohtajan, Keskustan poliitikon Maria Kaisa Aulan
– Maria Kaisa Aula on miellyttävä, helposti lähestyttävä, luotettava ja järjestelmällinen vaikuttaja. Hän on tehnyt merkittävän poliittisen uran ja oli Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Lisäksi hän on koko ajan työskennellyt kirkon hyväksi ja pitänyt kansalaisyhteiskunnan tärkeyttä esillä. Hän on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä Suomen lasten ja nuorten parhaaksi eli Suomen tulevaisuuden eteen.
– Aula on vaikuttajana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän osaa käyttää erinomaisesti laajoja verkostojaan ja tuo eri toimijoita yhteen. Hän sitoutuu täysin kaikkeen mihin ryhtyy eikä anna turhia lupauksia. Hän on maanläheinen ja ystävällinen tekijätyyppi, joka ei tee numeroa itsestään, vaan keskittyy edistämään tärkeänä pitämiään asioita. Tämä on viehättävää ja arvostettavaa. Hän on saanut myös konkreettisesti hankittua rahoitusta erilaisille tärkeille projekteille.
– Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmahankkeessa Aula on pitänyt seurakuntien asiaa ansiokkaasti esillä. Tällaisia henkilöitä kirkkoon tarvitaan yhä enemmän. Aula ei ole kirkon palkkalistoilla oleva ammattiuskovainen, mutta hän on saanut paljon hyvää aikaan kirkolliskokousedustajana ja aktiivisena seurakuntalaisena.
{kuva_04d829fe-8485-4460-84d1-644c34e4162e}
Kuva: Jukka Granström. Piispa Seppo Häkkinen tutustui Heinolassa Veikko Väisäseen, joka kulkee vaikeuksissa olevien rinnalla tekemättä siitä numeroa.
Mikkelin piispa Seppo Häkkinen kehuu metsäneuvoja Veikko Väisäsen:
– Olin pitkään seurakuntatyössä Heinolassa ennen kuin siirryin töihin Kirkkohallitukseen ja myöhemmin piispaksi. Heinolassa vaikuttaa monipuolinen ja avulias vapaaehtoisaktiivi Veikko Väisänen. Hän on toiminut luottamustehtävissä niin seurakunnan kuin kunnan puolellakin, mutta lisäksi hän on esimerkiksi Pappilan renkien kantava voima. Pappilan rengit tekevät kylillä diakoniatyötä. He hakkaavat polttopuita ja tekevät vanhuksille pieniä remonttihommia. Väisänen on sittemmin muuttanut Lahteen, mutta jatkaa yhä Heinolan Pappilan rengeissä.
– Väisänen on ollut monien vaikeuksissa olevien ihmisten tukena ja rinnalla kulkijana tekemättä siitä numeroa. Väisänen on vahvasti sitoutunut uskoon ja seurakuntaan ja elää uskoaan todeksi käytännön lähimmäisenrakkautena ja palvelemisena. Kunnioitan syvästi myös sitä, kuinka hän hoiti puolison tehtävää raskaat vuodet vaimonsa sairastaessa. Hän oli nyt jo edesmenneen vaimonsa tukena sairauden kaikissa vaiheissa.
– Kun muutimme Heinolasta Mikkeliin, meillä oli tyhjennettävänä omakotitalo, jossa olimme asuneet yli 20 vuotta. Nelilapsisen perheen varaston ja autotallin uumenista löytyi kaikenlaista tavaraa. Lopulta pihalla odotti iso kaatopaikkakuorma. Mietin, koskahan senkin ehtisi viedä. Silloin Veikko tuli pyytämättä ja tarjoutui hoitamaan kuorman kaatopaikalle. Sinänsä asia oli pieni, mutta olin siitä hyvin kiitollinen. Usein juuri pienissä asioissa näkyy ihmisen alttius palvella.”
{kuva_91ae996a-fcf3-41e6-b1b2-f0202c749ef0}
Kuva: Mikko Mäntyniemi. Luottamushenkilö Upi Heinonen arvostaa Kari Kuulan rohkeutta ja avarakatseisuutta uskon ja tieteen rajalla.
Verkostoasiantuntija, ekonomi ja seurakunnan luottamushenkilö Upi Heinonen Kuopiosta kehuu Puijon seurakunnan papin, dosentti TT Kari Kuulan:
– Kari Kuula on rohkea ja avarakatseinen pappi ja tutkija. Hän toimii rakentavasti ja viisaasti uskon ja tieteen välimaastossa. Hän on pitänyt parinakin vuonna Kuopiossa luentosarjan keskeisistä uskonkysymyksistä. Etsijät ja pohdiskelijat ovat saaneet niistä paljon ravintoa. Hän osaa kertoa tämän päivän ihmisille ymmärrettävällä tavalla, että usko ja tiede eivät ole ristiriidassa.
– Kuula on syvällinen, ennakkoluuloton ja joustava. Hänellä on ilmiömäinen kyky havainnollistaa hyvinkin vaikeita teologisia asioita ymmärrettävästi. Hän on empaattinen ja helposti lähestyttävä, kansanomainen ihminen, joka ei pelkää mitään kysymyksiä. Hän on kirjoittanut ja suomentanut monia kiinnostavia tietokirjoja.
– Kuulan suusta ei koskaan kuule perusteettomia heittoja. Hän on mennyt syvälle kaikkeen siihen, mistä puhuu ja kirjoittaa. Hän käy myös julkista keskustelua näkemyksensä vakaasti perustellen. Äskettäin hänellä oli paikallisessa lehdessä mielipidekirjoitus, jossa hän kertoi raamatullisia perusteita samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle. Ihailen häntä.
{kuva_f2870cef-bd79-417c-80eb-3e18bc7e3358}
Kuva: Jukka Granström. Riku Rinne tutustui Pekka Simojokeen 20 vuotta sitten. Simojoki on hänen mukaansa esimerkillinen kristitty.
Nuorisotyöntekijä, kirjailija ja muusikko Riku Rinne kehuu muusikko Pekka Simojoen:
– Olen ollut Pekka Simojoen suuri ihailija uskoontulostani lähtien eli vuodesta 1983. Ystävystyimme yli 20 vuotta sitten. On ollut kiva tutustua myös hänen perheeseensä. Pekan kanssa olen käynyt lenkillä ja saunassa. Hän on ollut sielunhoitajani elämäni vaikeissa vaiheissa. Vaikka hänellä on varmaan miljoona ystävää, hän soittelee minulle ja kysyy kuulumisia. Arvostan hänen huomiotaan. Hänellä on avara, lämmin sydän.
– Pekka on paitsi mukava tyyppi myös esimerkillinen kristitty. Hän huomaa toisen ihmisen ja tulee lähelle. Hän kohtaa yhtä lämpimästi kirkon johtajat ja syrjäytyneet nuoret. Hän on rehellinen, luotettava ja periksi antamaton Raamatun totuudesta.
– Olen kiertänyt Pekan kanssa kouluissa. Ihailen hänen ammattitaitoaan ottaa haltuun ala-asteikäiset lapset. Ihailen häntä myös perheenisänä ja aviopuolisona. Monet hänen lauluistaan ovat olleet minulle rohkaisevia ja lohduttavia.
{kuva_ed439120-66e5-433a-a728-829ec7d54591}
Kuva: Pasi Leino. Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine arvostaa sitä, että diakonissa Hannele Niiniö on ottanut koko Luojan luoman kapasiteetin käyttöön.
Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja, diakonissa Tiina Laine kehuu Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorin, diakonissa Hannele Niiniön:
– Olin parin vuoden ajan Hannele Niiniön työtoverina Keravan seurakunnassa 1980-luvulla. Meistä tuli ystävät. Hän on kokenut diakonissa ja kouluttautunut sittemmin myös kasvatustieteiden maisteriksi. Hän toimii nykyisin Laurea-ammattikorkeakoulussa hankekoordinaattorina ja lehtorina ja edistää laajoja kansainvälisiä projekteja. Samalla hänellä on lahja tarttua joka päivä hetkeen ja kyseisen päivän työtehtäviin ja kohtaamisiin täysillä. Hänellä on uskallusta, osaamista ja diakoniatyöntekijän sielu. Hän on luotettava ja tunnollinen sekä taitava työyhteisön rakentaja.
– Hän ideoi 1980-luvulla Keravalla mielenterveyskuntoutujien omaisten ja kaupungin kanssa Sopimuskodin, jossa järjestettiin päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille. Se toimii yhä ja siitä on kasvanut iso mielenterveyskuntoutujien osaamiskeskus, jossa on myös asumisyksikkö ja kuntouttavaa työtoimintaa. Hän toimii yhä Sopimuskodin hallituksessa. Pienestä on kasvanut hänen avullaan ja tuellaan suurta ja merkityksellistä.
– Hannele Niiniö on taiteellinen ja hän on uskaltanut ottaa koko Luojan luoman kapasiteettinsa käyttöön. Hän on ollut mukana kehittämässä kohtaamistaidetta ja kohtaamistaiteen ohjaajakoulutusta Suomessa. Kyseessä on alun perin Japanista peräisin oleva kuntouttava työmenetelmä, joka kehitettiin tukemaan dementiapotilaiden hyvinvointia. Moniammatillisessa tiimissä on mukana myös taideterapeutti.
– Niiniö on sairastanut kaksi syöpää, joista hän on puhunut avoimesti. Vaikka ne ovat tuoneet hänen arkeensa raskaita asioita, hän on silti jaksanut kutsua ihmisiä koolle ja pitää huolta ystävyydestä.
{kuva_e3a31ae7-8770-4894-a96a-ced5c69b29f7}
Kuva: Kotialbumi. Opiskelija Iida Silfverhuth arvostaa sitä, että puheenjohtaja Ville Viitala on tuonut tiedekunnan turvallisuussäännöt näkyvästi esiin.
Changemaker-verkoston Globalisti-lehden toimitussihteeri ja poliittisen historian opiskelija Iida Silfverhuth kehuu ainejärjestönsä Polho ry:n puheenjohtajan Ville Viitalan:
– Ville Viitala huolehtii siitä, että Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestön kaikki asiat ovat hoidossa ja homma toimii. Hän on organisointikykyinen ja pitää langat hyvin käsissään. Hän on sosiaalisesti taitava ja yhteistyökykyinen. Viitalalla on myös hyvä huumorintaju. Hän on hauska ihminen, jonka seurassa ei ole ikinä tylsää.
– Ainejärjestötoiminta on erityisesti kaltaiselleni muualta Helsinkiin muuttaneelle todella merkityksellistä. Kyse ei ole vain bileiden järjestämisestä. Toiminta pitää sisällään myös edunvalvontaa, yritys- ja järjestövierailuja ja yhteistyötä alan vanhojen opiskelijoiden eli jo työuraa tehneiden alumnien kanssa.
– Tärkein asia, josta Viitala on ollut puheenjohtajana tänä vuonna huolehtimassa yhdessä muiden kanssa, on tiedekunnan turvallisuussääntöjen näkyvä esiintuonti. Meillä on nyt tarkat suunnitelmat siitä, miten toimitaan, että ainejärjestön kaikki kokoontumistilat ja -tilanteet ovat turvallisia. Lisäksi jokaisessa tapahtumassa on paikalla turvahenkilö. On hyvä tietää tapahtumiin mennessään, että niissä voi olla oma itsensä, ilman että oma turvallisuus on uhattuna.
Ylin kuva: Jaani Föhr. Oulun yliopiston oppilaitospappi Ari Savuoja arvostaa yliopiston hallintojohtajassa Essi Kiurussa muun muassa sitä, että tämä moikkaa työkavereita väkijoukonkin yli huikaten.