Uskonnon harjoittaminen voi tuoda elämään merkityksellisyyttä sekä tarjota turvaa ja toivoa erityisesti epävakaina aikoina, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sanoi tänään torstaina Eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Tilaisuuden teemana oli Uskonnonvapaus 100 vuotta rauhan edistäjänä.
Vanhanen iloitsi, että uskonnonvapauden juhlavuoden keskeiseksi teemaksi on nostettu rauhan ja vakauden edistäminen. Sata vuotta sitten Suomessa pyrittiin sovintopolitiikan avulla edistämään sisällissodasta toipuvan yhteiskunnan sisäistä eheyttä. Nyt Ukrainan sota, koronapandemia ja taloudellinen epävarmuus vievät ihmiset Vanhasen mukaan jälleen perimmäisten inhimillisten ja yhteiskunnallisten kysymysten äärelle.
– Hengellisen toiminnan edellytysten turvaaminen on huomioitu osana valtioneuvoston hyväksymää yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen on uskonnollisten yhdyskuntien perustyötä, joka on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Vanhasen mukaan uskonnot vaikuttavat vahvasti maailmanpolitiikan ja erilaisten konfliktien taustalla.
– Uskontoa ja uskontoja käytetään oikeuttamaan myös epäoikeudenmukaisia ja julmiakin poliittisia valintoja. Merkittävämpänä näen kuitenkin uskonnoista löytyvän eettisen pohjan, joka kutsuu etsimään keskinäistä ymmärrystä ja rakentamaan sovintoa.
Ylpeys kristillisistä juurista ei sulje pois muita uskontoja tai uskonnottomuutta
Vanhasen mukaan Suomi nousi tasan sata vuotta sitten vasta itsenäistyneenä edelläkävijämaiden joukkoon, kun uskonnonvapauslaki nosti uskonnon- ja omantunnonvapauden yhdeksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä perusperiaatteista. Jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa.
– Vuosituhannen vaihteessa uudistetun perustuslain ja vuonna 2003 voimaan astuneen päivitetyn uskonnonvapauslain myötä yhteiskunnassamme korostuu uskonnonvapauden positiivinen tulkinta. Uskonto saa näkyä ja olla läsnä julkisessa tilassa, Vanhanen sanoi.
– Valtiovalta on neutraali erilaisten katsomusten suhteen, mutta tukee eri tavoin ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia harjoittaa uskontoaan. Voimme olla ylpeitä yhteiskuntamme kristillistä ja luterilaisista juurista, mutta se ei tarkoita muiden uskontojen tai uskonnottomien poissulkemista. Pikemminkin tämä historiallinen tausta auttaa meitä ymmärtämään katsomusten ja uskontojen tärkeän merkityksen osana ihmiselämää.
Uskontojen tarpeet on huomioitava myös työelämän käytännöissä
Uskonnonvapauskysymysten merkitys on korostunut Vanhasen mukaan Suomessa viime vuosina uskonnollisen kentän monimuotoistumisen myötä. Uskonnonvapauden käytännön toimintamallit on mietittävä osin uusiksi.
– Meidän on osattava ottaa huomioon eri uskonnoista nousevia tarpeita esimerkiksi työelämän käytännöissä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa.
Vanhanen painotti uskontolukutaidon merkitystä ja ehdotti, että Suomen uskonnonvapauteen liittyvä edelläkävijyys voisi tulevaisuudessa liittyä siihen.
– Pidän tärkeänä, että osana yleissivistävää koulutusta on jatkossakin tarjolla opetusta, joka antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden ymmärtää omaa taustaansa ja oppia muista uskonnoista ja katsomuksista. Uskonnonvapauden aito toteutuminen edellyttää kykyä käydä dialogia toisella tavalla ajattelevien kanssa, Vanhanen sanoi.
Tilaisuuden järjestivät eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, USKOT-foorumi ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!