kysyi presidenttiehdokkailta, millä keinoilla he presidenttinä edistäisivät uskonnonvapauden toteutumista. SDP:n Paavo Lipponen puolustaa vastauksessaan uskonnonvapauden toteutumisessa oikeutta oman uskonnon opetukseen. Hän näkee uskonnonopetuksen toimivan identiteetin vahvistajana ja liittävän ihmiset osaksi kulttuuriperintöään.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah turvaisi uskonnon aseman julkisessa tilassa. Hän painottaa että oikeus uskonnon harjoittamiseen ei ole toissijainen muihin oikeuksiin nähden. Hän kiinnittää myös huomiota uskonnollisten yhteisöjen oikeuteen päättää omista opillisista asioistaan ja huolehtia siitä, että lainsäädännössä tämä oikeus tunnustetaan.
Paavo Lipposen ohella Essayah nostaa esiin oikeuden saada koulussa oman uskonnon opetusta. Essayah, Lipponen ja RKP:n Eva Biaudet muistuttavat uskonnonvapauden kuuluvan ihmisoikeussopimuksissa määriteltyihin perusoikeuksiin.
Vihreiden Pekka Haavisto toteaa monien kokevan vakaumuksensa vuoksi vainoa ja sanoo, että toimisi presidenttinä myös kansainvälisesti mielipiteen ja uskonnonvapauden puolesta.
Kokoomuksen Sauli Niinistö edistäisi yleistä ymmärrystä uskonnoista, uskonnon ”lukutaitoa”, jonka hän näkee edistävän suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä. Keskustan Paavo Väyrynen sitoutuu pitämään huolta omilla kannanotoillaan, että uskonnonvapautta ei rajoiteta.
Kahdeksasta presidenttiehdokkaasta kysymyksiin vastasi kuusi. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäeltä ja perussuomalaisten Timo Soini eivät vastanneet.