Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat julkaisseet yhteisen puheenvuoron
Tieteiden lahja. Keskiviikkona julkistettu puheenvuoro on tarkoitettu tukemaan kirkon työntekijöitä ja vastuunkantajia työssään. Samalla sen toivotaan kutsuvan vuoropuheluun opiskelijoita, tutkijoita ja muita tieteen ja uskon suhdetta pohtivia.
Kaikki kymmenen piispaa ovat allekirjoittaneet puheenvuoron. Sitä on valmistellut joukko asiantuntijoita: akatemiatutkija, dosentti Aku Visala, evoluutiopaleontologian professori, FT Mikael Fortelius, uskontotieteilijä, dosentti Kimmo Ketola, tutkijatohtori, meteorologi FT Laura Riuttanen sekä dogmatiikan yliopistonlehtori, dosentti Olli-Pekka Vainio. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen.
Tiede ja kristinusko etsivät totuutta
Piispojen puheenvuorossa tieteen arvo nähdään siinä, että se pyrkii kohti totuutta. Siinä se tulee lähelle kristinuskoa, joka myös etsii totuutta. Piispat varoittavat alistamasta tiedettä poliittisten tai uskonnollisten instituutioiden kontrolliin.
”Rohkaisemme kristittyjä näkemään tiedeinstituution hengellisen arvon osana ihmisen ikiaikaista pyrkimystä ymmärtää maailmaa ja tavoitella totuutta”, piispat sanovat.
Tiede pitää piispojen mukaan huolen siitä, ettei usko lipsahda taikauskon puolelle. Ilman järjestelmällistä tiedonhankintaa ja tiedettä on piispojen mielestä myös vaarana, että usko muuttuu ”subjektiivisiksi, henkilökohtaisiksi kokemuksiksi, joita ohjaavat yksityiset taipumukset, mieltymykset ja tunteet”.
Tieteenharjoittajien ikävänä velvollisuutena on puhua epämukavistakin totuuksista, kuten ilmastonmuutoksesta. Tässä mielessä piispat rinnastavat tutkijan tehtävän Vanhan testamentin profeettojen kutsumukseen.
Niinpä kristittyjen ei piispojen mukaan pidä suhtautua tieteenharjoitukseen välinpitämättömästi eikä vähätellä tieteellistä tietoa. Piispat muistuttavat, että tieteenharjoitus kumpuaa samasta ihmettelyn, vaikuttumisen, haltioitumisen ja hämmästelyn kokemuksesta kuin uskonnonharjoitus.
Uskon anti tieteelle puolestaan avautuu piispojen mukaan siinä, että ”ilman uskon tukea järki voi muuttua epäinhimilliseksi ja menettää käsityksensä yhteisestä hyvästä”. Usko siis tukee tieteen tekijöiden eettistä vastuullisuutta.
Toisaalta piispat eivät näe, että arvoja voisi rajata vain teologian piiriin ja tosiseikkoja tieteen piiriin. Tiede voi olla avuksi arvokeskustelussa. Kirkot taas ovat merkittäviä arvo- ja mielipidevaikuttajia, millä on merkitystä globaalien ongelmien lievittämisessä.
Tieteen tulokset voivat haastaa uskonäkemyksiä
Piispat korostavat puheenvuorossaan nöyryyden, tiedon, rakkauden, mielenlujuuden, rehellisyyden ja rohkeuden merkitystä. Dogmatismin ja fundamentalismin erilaiset muodot niin tieteessä kuin uskonnoissa ovat piispojen mukaan älyllisten hyveiden, luovan ajattelun ja tiedonjanoisen hämmästelyn vastakohtia. Ne voivat johtaa sulkeutuneeseen järjestelmään, jonka uskottava yhteys todellisuuteen katkeaa.
Uskon ja tieteen suhde on usein vaikeimmillaan Raamattua tulkittaessa. Piispat muistuttavat, että Raamattua on historian kuluessa tulkittu kulloinkin vallitsevan parhaan tiedon valossa. Kristityn kutsumukseen kuuluu oman vakaumuksen asettaminen jatkuvasti avoimeen vuoropuheluun tieteiden kanssa.
Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa Jumalaa ajatellaan saavuttamattomana ja Raamattua tulkitaan vain allegorisesti eli vertauskuvallisesti.
Tieteen tulokset voivat haastaa uskonnäkemyksiä, mutta piispojen mukaan on silti etsittävä avoimesti ymmärrystä niiden valossa. Toisaalta piispat muistuttavat, että uskoon kuuluu myös myöntyminen ja vakuuttuminen siitä, että uskottavat asiat, kuten luominen ja ylösnousemus, ovat totta.
”Parhaimmillaan tiede voi myös auttaa tulkitsemaan ilmoitusta tuoreella tavalla”, piispat lausuvat ja kehottavat:
”Uskomme, että tieteen harjoittaminen on myös hengellinen kutsumus. Siksi rohkaisemme kristittyjä palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiä harjoittamalla tiedettä.”
Piispojen puheenvuoro on julkaistu kokonaisuudessaan täällä.
Kuva: Scanstockphoto / Steve Mcsweeny
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.