Tampereen piispa Matti Repo vieraili eilen pappien ja kirkkoherrojen kanssa 125-vuotisjuhliaan viettävällä Tampereen Rauhanyhdistyksellä. Repo käytti vierailulla puheenvuoron, jossa hän käsitteli muun muassa vanhoillislestadiolaisen liikkeen eksklusiivistä seurakuntaoppia.
”Viime huhtikuussa Tampereen Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Eero Pellikka lausui Aamulehden haastattelussa, että ’vain tällä uskolla pääsee taivaaseen’. Minä voisin täynnä uskon varmuutta lausua samoin, sillä Uuden testamentin mukaan ’mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla’. Vain Herra Jeesus pelastaa, sillä vain hänessä meillä on syntien sovitus. Hän on ristinkuolemallaan omalla verellään ostanut meidät vapaiksi pahan vallasta.”
”Mutta kun sanon tämän, olemmeko Pellikan kanssa samaa mieltä? Onko meillä yhteinen usko evankeliumin totuuteen? Epäilemättä niiltä osin, että minä uskon saman evankeliumin kaikuvan myös tässä rukoushuoneessa. Mutta voiko vanhoillislestadiolaisuuden mukaan sama evankeliumi kaikua myös kirkossa, sielläkin, missä sitä ei ole julistamassa lestadiolaisen synninpäästön saanut pappi, Repo kysyi puheenvuorossaan.
Hän totesi, että eksklusiivinen seurakuntaoppi vaikuttaa olevan vanhoillislestadiolaisille sekä voimanlähde että ongelma.
”Se on voimanlähde sikäli, että sen avulla liike pysyy koossa: kun Jumalan valtakunnan opetetaan löytyvän vain tästä liikkeestä, kukapa haluaisi jäädä sellaisesta osattomaksi? Siihen kasvetaan sisään ja siinä pysytään, koska siellä on, paitsi ’Henki ja elämä’, myös koko sosiaalisten suhteiden verkosto. Siellä ovat vanhemmat, sisarukset, serkut ja ystävät; monessa tapauksessa myös työtoverit ja muu vapaa-ajan yhteisö.”
”Mutta samaan aikaan selkeästi piirretty pelastuvien joukon turvallinen raja voi muuttua muuriksi, jonka sisäpuolella ihminen voidaan alistaa erilaisille väkivalloille, niin henkiselle, hengelliselle kuin jopa fyysiselle. En käy näitä tapauksia erittelemään, niistä on kirjoitettu kylliksi viime vuosina. Riittää, kun totean, että myös kirkon papeilta ja piispoilta haetaan joskus apua asioissa, joissa joku on joutunut sellaisen vallankäytön kohteeksi, jonka on mahdollistanut nimenomaan eksklusiivinen seurakuntaoppi”, Repo sanoi.