Pohjanmaata nimitetään raamattuvyöhykkeeksi. Onko se sitä, kysyttiin Lapuan hiippakunnan piispalta Matti Salomäeltä Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla.

Salomäen mukaan nimitys saa kyllä taustaa tutkimuksista.

– Kyllä kirkkoon kuuluvuus on aika isoa ja samoin kuuluminen herätysliikkeisiin, Salomäki totesi.

Piispan mukaan raamattuvyöhykkeellä myös työntekijät kuuluvat herätysliikkeisiin useammin kuin muissa hiippakunnissa.

– Toimintaa herätysliikkeillä on varsin paljon. Yhtenä kesänä meidän hiippakuntamme alueella oli neljät valtakunnalliset herätysliikkeiden kesäjuhlat.

Lapualla myös rippikoulua käydään ahkerasti. Rippikouluun menevien ikäluokasta osallistumisprosentti on peräti 100. Salomäen mukaan lapualaisten kotien asenne ja ylipäätään perussuhtautuminen kirkon läsnäoloon siinä yhteisössä ja yhteiskunnassa kantaa perinnettä.

– Monet ovat tottuneet siihen, että kotona on pidetty seuroja ja käyty kirkossa ehkä muulloinkin kuin jouluna.

PIISPOJEN ESITYS kahden avioliittokäsityksen mallista kiinnosti piispan tenttaajia. Asia on tulossa kirkolliskokouksen käsittelyyn toukokuussa. Salomäki oli piispoista ainoa, joka jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Piispan kyselytunnilla hän totesi olevansa samaa mieltä edelleen.

–  Asioita, joita siinä nostin esiin, oli kolme: Täytyisi vielä selvittää tarkemmin, miten on mahdollista, että meille opetetaan kahdella eri tavalla ja mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan. Esityksessä viitattiin siihen, ettei se vaikuta kirkon yhtenäisyyteen, mutta mitä se yhtenäisyys oikeastaan on ja mitä se vaatii? Mikä on se vaikutus ekumeenisiin suhteisiin ja lähiekumeniaan, Salomäki kysyi.

Mitä tulee sateenkaaripareja vihkiviin pappeihin, Salomäki totesi piispojen sopineen, että sanktioita pyritään välttämään. Syynä on se, että keskustelu aiheesta on kesken eikä se ratkea rangaistuksilla.

Kirkkotiloja sateenkaariparien vihkimiseen on avattu kaikissa muissa hiippakunnissa mutta ei Lapuan hiippakunnassa. Salomäki näkee tilojen avaamisessa loogisen ristiriidan.

– Oma lähtökohtani on aina ollut, että toimitaan voimassa olevan kirkon järjestyksen mukaisesti eikä tehdä omavaltaisia ratkaisuja. Suurin osa papeistakin näin ajattelee, Salomäki totesi.

ALUE- JA KUNTAVAALIEN ennakkoäänestys on alkanut tänään. Kotimaa on selvittänyt ehdokkaiksi ryhtyneiden pappien sijoittumista eri puolueisiin. Selvityksen mukaan pappeja on ehdolla etenkin kristillisdemokraateissa.

Sopiiko puoluepoliittinen vaikuttaminen kirkon pirtaan, kysyttiin piispa Salomäeltä.

Salomäki totesi, että hänenkin alueeltaan on aina ollut kirkonmiehiä poliitikkoina. Kirkkoherra Vilhelmi Malmivaara oli jopa eduskunnassa edustamassa.

– Itse kun on toiminut kirkkoherrana, en ole nähnyt hyvänä lähteä kunnallispolitiikkaan kahdesta syystä. Se vie paljon aikaa, jos siihen kunnolla haluaa paneutua ja toisekseen kirkkoherrana tai seurakunnan työntekijänä, pappina haluaa kuitenkin olla kaikkien kirkkoherra ja kaikkien palvelija. Jos on jonkun tietyn puolueen jäsen, siinä on tietyt vaarat, ettei välttämättä pysty tavoittamaan ihmisiä samalla tavalla, Salomäki sanoi.

Piispan kyselytunnilla piispa Salomäkeä olivat tenttaamassa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Ilkka-Pohjalaisen toimittaja Marja Tyynismaa ja Kotimaan toimittaja Tuija Pyhäranta. Lähetyksen juonsi Kai Kortelainen.

Lähetystä voi kuunnella lisäksi uusintana Radio Deistä lauantaina 5.4. kello 11.05, ja se tulee katsottavaksi ja kuunneltavaksi Dei Plus -palveluun keskiviikkoiltana.

Lue myös:

Kuntavaaleissa ehdolla olevien pappien ykköspuolue on kristillisdemokraatit

Ilmoita asiavirheestä