Meitä kaikkia kristittyjä yhdistää Jeesus Kristus ja hänen kauttaan tuleva toivo, sanoo Pellon uusi kirkkoherra Alma-Helena Tuiskula, 43. Hän aloitti työt Pellossa huhtikuun alussa. Alueella vaikuttaa vahvasti kaksi lestadiolaisuuden haaraa: vanhoillislestadiolaisuus ja rauhansanalaisuus. Tuiskula uskoo ja toivoo, että seurakunnan yhteistyö herätysliikkeiden kanssa tulee olemaan hyvää.

Pellon kirkkoherran virka oli haettavana vuonna 2023 kahdesti, mutta yhtään hakemusta ei jätetty. Vuosi sitten toukokuussa Oulun hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli Kolarin, Pellon ja Ylitornion seurakuntien yhtymäselvitystä ja totesi, että ettei seurakuntien yhdistymiselle ole edellytyksiä. Niinpä kirkkoherran viran täyttöprosessi voitiin käynnistää uudelleen.

Tammikuussa 2025 Pellon kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti pyytää tuomiokapitulilta Alma Tuiskulalle viranhoitomääräyksen Pellon kirkkoherran virkaan. Rovasti Simo Rundgrenin toimiaika Pellon seurakunnan vt. kirkkoherrana päättyi maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa Tuiskula pääsi aloittamaan työt. Piispanmessu ja virkaanasettaminen on 1.6.

”Siionin virsien meditatiivinen poljento on tullut tutuksi. Minulla ei ole sukutaustaa missään herätysliikkeessä, mutta olen kutsunut itseäni uuskörttiläiseksi.”

ALMA TUISKULA on syntynyt ja kasvanut 100 kilometrin päässä Pellosta Rovaniemellä. Osan lapsuuttaan hän vietti Oulussa, jossa opiskeli myöhemmin yleistä historiaa sekä Suomen ja Skandinavian historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi 2008. Oulussa hän suoritti myös kauppatieteiden maisterin tutkinnon kansantaloustieteestä sekä arkistotoimen ja asiakirjahallinnon perustutkinnon.

Nuoruudessaan Rovaniemellä Tuiskula oli aktiivinen seurakunnassa. Hän toimi isosena ja yökahvilapäivystäjänä ja oli aktiivinen partiolainen.

– Jo lukiossa ajattelin, että seurakunta voisi olla hyvä työympäristö. Ja historiaa opiskellessa valitsin sivuaineeksi teologian.

Pappiskutsumus kirkastui Tuiskulalle lopullisesti kuitenkin vasta, kun hän päätyi Seinäjoen seurakuntaan kirkon arkistojen järjestelijäksi. Keväällä 2013 hän tilasi pääsykoekirjat ja pyrki Itä-Suomen yliopistoon lukemaan teologiaa. Pääaineeksi valikoitui kirkkohistoria. Gradunsa Tuiskula teki körttijohtaja Jaakko Eleniuksen ajasta Hengellisessä Kuukauslehdessä. Teologian maisteriksi hän valmistui 2017.

Syksyllä 2017 Alma Tuiskula sai pappisvihkimyksen Seinäjoen seurakuntaan kuuluvaan Nurmon kappeliseurakuntaan, jossa hän oli tehnyt jo opiskeluaikana seurakuntapapin ja nuorisotyönohjaajan sijaisuuksia. Etelä-Pohjanmaalla Tuiskulaa pyydettiin myös mukaan Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoon.

– Jo gradua tehdessä herännäisyyden avara ajattelu ja armollisuus puhuttelivat minua. Siionin virsien meditatiivinen poljento on tullut tutuksi. Minulla ei ole sukutaustaa missään herätysliikkeessä, mutta olen kutsunut itseäni uuskörttiläiseksi.

Ensimmäisen vakituisen seurakuntapastorin viran Alma Tuiskula sai Vaasan suomalaisesta seurakunnasta huhtikuussa 2019. Siellä hän sai toimia muun muassa varhaisnuorisotyössä, nuorisotyössä, korkeakoulupappina ja monikulttuurisuustyössä.

Vuodesta 2020 Tuiskula toimi oman työnsä ohessa myös Vaasan herättäjäjuhlien pääsihteerinä. Syksyllä 2023 hänet irrotettiin kokonaan tähän tehtävään, ja vuonna 2024 körtit kokoontuivat juhlille Vaasaan heinäkuun alussa. Vaasa ei ole herännäisyyden ydinaluetta, mutta Alma Tuiskula oppi, että kaikki järjestyy, kun tekee työtä ja jaksaa sitkeästi selvittää asioita.

– Oli ihmeellinen hetki nähdä tapahtuma toiminnassa. Vapaaehtoisten johtaminen, ongelmanratkaisu ja koordinointi tulivat pääsihteerin roolissa tutuiksi.

”Täällä on vieraanvarainen, lämmin ja yrittäjähenkinen tunnelma.”

PAPPINA ALMA Tuiskula haluaa ihmetellä yhdessä seurakuntalaisten kanssa elämää ja suurta Jumalaa.

– Haluan olla rinnallakulkija, iloita ihmisten kanssa ilosanomasta ja itkeä itkevien kanssa. Armo toisia ihmisiä ja myös itseä kohtaan on minulle tärkeä arvo. Jumalan armoa me ihmiset emme pysty koskaan ansaitsemaan, mutta se on silti varattu meille jokaiselle.

– Saarnaan usein radikaalista Jeesuksesta, jonka esimerkin noudattamiseen meitä kutsutaan joka päivä. Hän kohtasi rohkeasti erilaisia ihmisiä eikä lähtenyt fariseusten kanssa yhden totuuden ja oikeassa olemisen tielle. Toivon, että pystyisimme etsimään hyvää yhteyttä erilaisten ja eri tavoin uskovien kirkon jäsenten kesken myös nykyään.

Johtajana Tuiskula haluaa olla kannustava ja valmentava. Vaikka lankojen on oltava kirkkoherran käsissä, on tärkeää luottaa myös työkavereiden asiantuntijuuteen. Hän kehuu pienen Pellon seurakunnan sitoutuneita työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.

Paluu vanhoille kotiseuduille pohjoiseen tuntuu Tuiskulasta kiehtovalta. Pellossa on vaalittu vapaaehtoisuutta ja talkooperinnettä. Yhteisten asioiden puolesta halutaan tehdä yhdessä työtä.

– Täällä on vieraanvarainen, lämmin ja yrittäjähenkinen tunnelma.

”On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa meillä on rauhan aika, ja voimme auttaa ja rukoilla niiden puolesta, jotka elävät akuutin kriisin keskellä.”

VOIMAA TYÖHÖN ja muuhun elämään eläinrakas Tuiskula ammentaa luonnosta ja kissanhoidosta. Tärkeää on viettää aikaa ja jakaa ajatuksia myös ystävien, vanhempien, siskon ja siskon perheen kanssa.

Omaa hengellisyyttään Tuiskula hoitaa osallistumalla messuun ja konsertteihin myös seurakuntalaisena. Lisäksi hän lukee Raamattua ja kuuntelee hengellistä musiikkia kotona.

Uutisia katsoessa Tuiskulalle tulee joskus epäuskoinen olo: Voiko tällaista todella tapahtua vielä nykyaikanakin? Toisaalta hän tietää historioitsijana, että välillä historia toistaa itseään ja ihmiskunta sortuu samoihin virheisiin yhä uudestaan.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että Suomessa meillä on rauhan aika, ja voimme auttaa ja tukea niitä sekä rukoilla niiden puolesta, jotka elävät akuutin kriisin keskellä.

Lue myös:

Vaasan herättäjäjuhlille kokoontui 14 500 aran uskon puolustajaa

Ilmoita asiavirheestä