Maailman katolilaisten johtaja, paavi Leo XIV valmistautuu ensimmäiseen ulkomaanmatkaansa paavina. Se suuntautuu marras-joulukuun vaihteessa Turkkiin ja Libanoniin. Paavin ovat kutsuneet vierailulle molempien maiden valtiolliset ja kirkolliset johtajat.

Asiasta kertovat monet uutislähteet, esimerkkiksi Catholic News Agency.

Paavin matkan tarkoitus on tavata eri johtajia, edistää rauhaa Lähi-idässä ja tukea paikallisia kristittyjä, joista useimmat elävät vähemmistötilanteessa.

Turkissa paavin on määrä oleilla kuusi päivää, minä aikana hän vierailee esimerkiksi Iznikissä (ent. Nikea), jossa pidetyssä kirkolliskokouksessa 1 700 vuotta sitten vuonna 325 muotoiltiin Nikean uskontunnustus. Paavi tapaa myös ekumeenisen patriarkan Bartolomeos I:n, jonka kanssa hän viettää 30. marraskuuta apostoli Andreaan muistopäivän juhlaa.

Leo on viides paavi, joka vierailee muslimienemmistöisessä Turkissa. Edellisen siellä vieraillut paavi oli Franciscus vuonna 2014.

TURKISTA PAAVIN matka jatkuu Libanoniin. Siellä hän tapaa katolisten ja muiden kirkkojen edustajien ohessa muslimijohtajia sekä maan poliittista johtoa: kutsun vierailla maassa on alun perin esittänyt Libanonin katolisiin maroniittikristittyihin lukeutuva presidentti Joseph Aoun.

Libanon on Lähi-idän keskellä sijaitseva käytännössä hajonnut valtio. Se on sisäisesti jakautunut uskonnollisten jakolinjojen mukaisesti. Aikoinaan enimmäkseen kristityistä koostunut kansakunta on jo pitkään ollut todellisuudessa muslimienemmistöinen maa, jossa kristityt ovat nykyisin vajaan kolmasosan suuruinen vähemmistö. Monet heistä ovat katoliseen kirkkoon kuuluvia maroniitteja tai kreikkalaiskatolisia.

Libanonin talous ja infrastruktuuri ovat liki romahtaneet. Maassa 1975—1990 käydyn sisällissodan jälkeen se on lisäksi kokenut varsinkin Libanonin eteläosia ja Beirutia tuhonneita sotia, joissa Libanonia osittain hallitseva terroristijärjestö, šiiamuslimien tukema Hizbollah ja Israel ovat ottaneet yhteen.

Historiallisesti paavit ovat yleensä matkustaneet ulkomaille melko vähän, mutta varsinkin puolalainen paavi Johannes Paavali II (paavina 1978—2005) loi tässä uudenlaista kulttuuria. Hän matkusti ahkerasti ympäri maailmaa, kuten myös hänen seuraajansa Benedictus XVI (2005—2013) ja Franciscus (2013—2025).

Lue myös:

Vatikaani ja Kiina jatkavat suhteiden lämmittämistä – diplomaattisten suhteiden solmimiseen lienee vielä matkaa

Kyproksen viimeinen maroniittikylä yrittää säilyttää kulttuurinsa

Media: Vatikaanissa jälleen uusi finanssiskandaali — nyt syytöksiä rahanpesusta

Armenialaista kulttuuriperintöä on hävitetty valloitetussa Vuoristo-Karabahissa — arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kyse ei ole ensi sijassa uskonnollisesta konfliktista

Aivan uusi tutkimustieto kertoo: Islam on maailman ylivoimaisesti nopeimmin kasvava uskonto