Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitsevan Lopen seurakunnan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Anne Lukana, 31, on toisen kauden kirkkovaltuutettu. Hoitotieteen väitöstutkija ja maatalon emäntä lähti mukaan luottamustehtäviin omasta kiinnostuksestaan ja tuttavien kehotuksesta.
– Halusin päästä vaikuttamaan seurakunnan asioihin. On tärkeää, että niin lapset kuin ikäihmisetkin tulevat huomioiduksi, Lukana toteaa.
Luottamustehtävien hoito ei Lukanan mielestä vaadi mitään erityisiä ominaisuuksia, tärkeintä on kiinnostus asioita kohtaan. Lisäksi tärkeää on pitkäjänteinen työskentely, sillä päätöksiä ei voi tehdä hetken mielijohteesta. Valtuutettujen eri-ikäisyyden hän näkee vahvuutena.
– Se on erinomainen asia. Näin saadaan päätösten tueksi monenlaisia mielipiteitä, asiantuntemusta sekä hedelmällisiä keskusteluja.
Uskonnon ja politiikan yhdistäminen ei saa Lukanaa innostumaan.
– Töitä voidaan tehdä ilman poliittisia vaikuttimiakin. Seurakunnassamme kaikki ryhmittyvät toimivat yhteisen hyvän eteen.
Kirkollisvaikuttaja antaa myös tunnustusta Lopen seurakunnan työntekijöille.
– He tekevät hommia sydämellä ja hyvässä yhteishengessä. Siitä suuri kiitos heille.
”Houkuttelin myös ystäviäni tiekirkkopäivystäjiksi”
Lopen seurakunta tarjoaa Lukanan mukaan kattavasti toimintaa eri-ikäisille.
– Nuorilla on omat iltansa, joissa on ollut mukavasti väkeä. Vastaavasti varttuneemmalle väelle järjestetään muun muassa kerran kuukaudessa retkipäivä missä on seurakunnan järjestämää monipuolista ohjelmaa. Tarjolla on silloin myös muun muassa jalkahoitoja sekä ruokailu, Lukana listaa.
Lukana on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Erityisen lähellä hänen sydäntään on kesäinen Tiekirkko-päivystys
– Olen ollut useina vuosina näissä tehtävissä. Olen myös innostanut ystäviäni mukaan. Tiekirkko-päivystys on minulle erittäin mieluista, sillä viihdyn kesäisessä kirkossa.
– Samalla aukeaa mahdollisuus tavata erilaisia ihmisiä. Se on hyvin antoisaa, sillä koskaan ei tiedä ketä kirkkoon saapuu.
Jäsenmäärän lasku huolettaa, talous toistaiseksi vakaa
Lopen seurakunnassa ollaan monien muiden seurakuntien tapaan huolissaan kirkon jäsenmäärän vähenemisestä sekä ihmisten maallistumisesta.
– Meilläkin jäsenmäärä on laskussa, vaikka mitään yksittäistä piikkiä ei ole ollut. Tämä on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista. Toivon, että toimintaa voitaisiin kehittää siten, että kirkko tarjoaisi mielekkäitä osallistumismahdollisuuksia yhä useammalle seurakuntalaiselle.
Lopen seurakunnassa ei ole suunnitteilla yhteenliittymää. Myös seurakunnan talous on vakaalla pohjalla. Tulossa ei ole isoja yksittäisiä investointeja, kiinteistöjen vuosittaiset korjaukset ovat suurimpia kulueriä.
– Viime aikojen merkittävin talousratkaisu oli muutamia vuosia sitten toteutettu pappilan myynti. Se herätti luonnollisesti jonkin verran tunteita seurakuntalaisissa, sillä toimenpide päätti yhden ajanjakson seurakuntamme historiassa.
Lukanan mukaan seurakunnassa täytyy varautua tulevaan. Sitä, kuinka seurakunnan palvelut järjestetään tulevaisuudessa, täytyy pohtia huolella ja hyvissä ajoin.
Vastapainoa luottamustehtäville Anne Lukana saa työstä ja opiskelusta.
– Valmistelen parhaillaan Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella väitöskirjaani liittyen Suomen sisällissodan vankileirien terveydenhuoltoon. Voi sanoa, että historia on lähellä sydäntäni.
– Aikaa kuluu myös kotitöissä, sillä olen maatalonemäntä. Tuotamme tilallamme lähiruokaa itse kasvatetuista viljoista, Lukana kertoo.
Kuva: Anne Lukana kotialbumi