Siinä missä osa kristityistä viettää tällä hetkellä paastoa pääsiäistä odottaen, näkyy Suomessa enenevissä määrin myös muslimien ramadan-paasto. 10.3. alkanut paastokuukausi näkyy Ylen uutisen mukaan selvästi esimerkiksi kampaamoissa, ruokakaupoissa ja ravintoloissa, joiden ruoan myynti saattaa tietyillä alueilla vähentyä rajustikin.
Helsingin Sanomat on nostanut esille keskustelua myös siitä, mitkä ovat ramadanin lapsivaikutukset. Helsingin Sanomien mukaan Helsingin kaupunki oli lähettänyt koululaisten vanhemmille viestin, jossa vedottiin vanhempiin lapsien paastoamattomuuden puolesta.
Ramadaniin liittyy kuitenkin myös monia virheellisiä oletuksia, jotka vääristävät keskustelua.
SUOMESSA ASUU arviolta yli 100 000 muslimia, joten ramadan vaikuttaa elämään monella muullakin alueella kuin pääkaupunkiseudulla. Tampereen Islamin yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara kertoo että ramadan vaikuttaa muslimiyhteisön arkeen voimakkaasti myös Pirkanmaalla.
— Ramadanin vietto on helpompaa nyt kuin kesällä, Kara sanoo.
Ramadanin ajankohta vaihtelee vuosittain. Koska kuukausi lasketaan islamilaisen kalenterin mukaan todellisen kuunkierron mukaan, on vuosi 10—11 päivää lyhyempi kuin länsimaissa yleisesti käytettävä vuosikalenteri. Kara toteaa ramadanin siirtyvän joka vuosi kymmenen tai yksitoista päivää aiemmaksi.
— Muutama vuosi sitten ramadania vietettiin keskikesällä ja pisimmillään paasto kesti yli 20 tuntia.
Kara on tietoinen lapsien paastoon liittyvästä keskustelusta. Hän kuitenkin muistuttaa, että asia ei ole näin mustavalkoinen.
— Jumala sanoo Koraanissa, että kenellekään ei anneta sellaista taakkaa, mitä hän ei pysty kantamaan. Siksi monet ihmisryhmät ovat paastosta vapautettuja.
Karan mukaan tiukat paastosäädökset eivät koske esimerkiksi lapsia, vanhuksia, sairastavia, raskaana olevia tai imettäviä. Paasto ei silti missään nimessä ole valinta, Kara painottaa.
— Paasto on pakollinen. Vain ne, joilla on oikea syy, ovat siitä vapautetut.
Kara linjaa, että lapsia ovat kaikki ne, jotka eivät ole vielä ”sukukypsiä”. Vasta siis teini-iän myötä myös paaston kaltaiset täydet uskonnolliset velvollisuudet alkavat.
Myös monet muut olosuhteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka kirjaimellisesti paastoa on noudatettava. Esimerkiksi matkustavat ihmiset sekä monet raskasta työtä tekevät saavat ruokailla myös valoisaan aikaan. Kara kertoo, että päivät on kuitenkin ”korvattava” myöhemmin.
— Esimerkiksi kesällä, jos kaverit ovat valamassa asfalttia auringon paahteessa, voi paastoaminen olla vaarallista. He voivat suorittaa paastopäivänsä sitten myöhemmin, kuitenkin ennen seuraavaa ramadania.
Ne, jotka puolestaan ovat vapautettuja paastosta terveydellisen tai muun syyn takia, ovat Koraanin mukaan velvoitettuja ruokkimaan yhden köyhän kutakin paastopäivää kohti. Kara muistuttaa, että tästä on pidettävä kiinni, mikäli taloudellinen tilanne sallii.
Kun ihminen pidättäytyy ruoasta ja juomasta, hän oppii ymmärtämään paremmin maailman nälkää näkeviä.
KRISTITTYJEN PÄÄSIÄISPAASTO kestää perinteisesti noin neljäkymmentä päivää. Kara näkee kristittyjen ja muslimien paastoperinteissä paljon samaa.
— Islamin määräykset eivät ole uusia keksintöjä. Koraanissa Jumala sanoo profeetta Muhammedille, miten ihmisten on toimittava niiden määräysten mukaan, jotka on lähetetty jo ennen häntä.
Karan mukaan muslimit ajattelevat ramadan-paaston perustuvan jo muun muassa Mooseksen ja Jeesuksen opetukseen ja elämään.
Hengellinen puoli on kuitenkin Karan mukaan fyysistä paastoamista olennaisempi.
— Kun ihminen pidättäytyy ruoasta ja juomasta, hän oppii ymmärtämään paremmin maailman nälkää näkeviä. Paastoaminen kasvattaa halua auttaa. Se on tärkeää.
Kara kertoo sosiaalisen valveutuneisuuden nousevan muslimimaailmassa ramadanin aikaan. Monet tekevät enemmän lahjoituksia ja tarjoavat muille ruokaa. Jotkut järjestävät muslimimaissa aterioita sadoille ihmisille.
— Myös Tampereella on ramadanin aikaan suuria yhteisiä iftar-aterioita.
Iftar on ramadanin aikaan nautittava ateria, joka syödään päivän paastoajan päätyttyä auringon laskun jälkeen. Kara mainitsee tamperelaisille iftar-aterioille kerääntyvän parhaimmillaan kymmeniä ihmisiä.
— Täällä moskeijassakin saattaa olla joskus viisikymmentä ihmistä, aina taksikuskeista yliopisto-opiskelijoihin. Listoille voi itse kukin ilmoittautua, että minä päivänä kukin saa tuoda ruokaa.
MYÖS ONGELMIA on valitettavasti ilmennyt. Tampereen Islamin yhdyskunta järjestää tilaisuuksia myös Hervannassa, mutta siellä iftar-aterioiden järjestäminen on johtanut valituksiin.
— Siellä ei tykätä, jos meitä kokoontuu liikaa kerralla. Kaikki eivät tykkää meistä, kun meillä on parrat ja vaimoilla ja tyttärillä huivit.
Ramadanin aikaan mahtuu myös niin kutsuttu ”voiman yö”, jota vietetään Koraanin saamisen muistolle. Kara kertoo, että islamin mukaan taivas koostuu seitsemästä kerroksesta.
— Jokaisen kerroksen väli on monta tuhatta valovuotta. Koraani laskeutui viimeiseen taivaaseen, meitä lähimpään. Sieltä käsin enkeli Gabriel antoi sen profeetta Muhammedille 23 vuoden aikana.
Voiman yöhön liitettyjen uskomusten mukaan tuona yönä lausutut rukoukset ovat paljon voimakkaampia kuin muutoin lausutut. Voiman yö tai siunattu yö tuo tietyllä tavalla taivaan lähemmäksi maata. Kara kertoo enkeleiden laskeutuvan tuolloin lähemmäs ihmiskuntaa.
— Paastosta tahdon kuitenkin sanoa: älkää tehkö kasvojanne surkeiksi kuin ulkokultaiset! Moni rypistää otsaansa ja pitelee vatsaansa kun paastoaa. Ei pidä esittää.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä