Luterilaisen maailmanliiton (LML) pääsihteeri, chileläissyntyinen Martin Junge odottaa innokkaasti vajaan kahden viikon kuluttua Namibian Windhoekissa alkavaa LML:n yleiskokousta.
– Meillä jäsenkirkkojen luterilaisilla on yhteinen pohja: teologinen vakuuttuminen siitä, että Jumala vapauttaa meidät Jeesuksessa Kristuksessa. Monissa kysymyksissä meidän on helppo päästä yhteisymmärrykseen helposti, Junge toteaa Kotimaa24:lle.
Hän myöntää, että eräissä kysymyksissä jäsenkirkoilla on myös erilaisia näkemyksiä.
– Kuitenkin niin kauan kuin yhteistä pohjaamme Kristuksessa ei aseteta kyseenalaiseksi, ei ole syytä huoleen, Junge luonnehtii yleiskokouksen lähtötilannetta.
LML:n tämänkertaisen yleiskokouksen pääteema on ”Jumalan armon vapauttamana”. Kolmessa alateemassa (”Pelastus”, ”ihminen” ja ”luomakunta – ei myytävänä”) käsitellään luterilaisen teologian näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä.
Junge myöntää, että teemojen herättämät kysymykset eivät merkitse samaa eri puolilta maailmaa ja erilaisista yhteiskunnista tuleville kirkoille.
– Eivät tietenkään. Mutta miksi me tulisimme koolle keskustelemaan, ellei meillä olisi mitään opittavaa toisiltamme? Emme kokoonnu yksimielisyyden vuoksi vaan siksi, että Jumala on kutsunut meidät ykseyteen. Puhumme toisillemme Jumalan antamalla suulla ja kuuntelemme toisiamme Jumalan antamilla korvilla.
Homoseksuaalisuus jakaa LML:n sisällä
Luterilaisen maailmanliiton sisällä on myös syvällisiä jäsenkirkkoja jakavia juopia. Joitakin vuosia sitten maailman suurin luterilainen kirkko, Etiopian Mekane Yesus -kirkko, katkoi siteitään kahteen muuhun suureen kirkkoon, Ruotsin kirkkoon sekä Yhdysvaltojen ELCA:han.
Syynä oli jälkimmäisten liberaali suhtautuminen homoseksuaalisuuteen.
Skismasta huolimatta ELCA on sopinut Mekane Yesus -kirkon kanssa siitä, että se jatkaa eräiden diakonisten projektien rahoittamista Etiopiassa.
Junge korostaa sitä, että LML:n sisällä kirkkojen välillä toimii jatkuva niin sanottu Emmaus-keskustelu. Kysymys on dialogista.
– Opetuslapsien lailla olemme jatkuvasti rukoilleet Kristuksen läsnäoloa, jotta hän puhuisi meille keskustellessamme seksuaalisuudesta.
Seksuaalieettisissä kysymyksissä Jumalan ykseyteen kutsuva vetovoima on Jungen mielestä voimakkaampi kuin eroihin, vieraantumiseen ja särkymisiin vievät keskipakoiset voimat.
– Jännittyneiden kahdenkeskisten suhteidenkin vallitessa LML:n laaja, yhteinen pöytä pysyy toivon ja parantumisen lupauksena kaikille jäsenkirkoille, Junge hahmottelee.
Hänen mukaansa LML:n neuvosto on varoittanut maailmanliittoa ottamasta homoseksuaalisuuteen kantaa globaalina kommuuniona.
– Kun tämä otetaan huomioon, ei ole odotettavissa, että yleiskokous ryhtyisi joihinkin toimiin tässä asiassa. Prosessi jatkuu.
Lähentyminen katoliseen kirkkoon on historiallinen saavutus
Oma ilonaiheensa Jungelle ja LML:lle on reformaation muistovuoteen liittynyt lähentyminen katolisen kirkon kanssa. Paavi Franciscus vieraili loka-marraskuussa Ruotsin Lundissa järjestetyssä juhlatilaisuudessa.
– Tuo yhteinen juhla oli itse asiassa historiallinen tapahtuma. Viisi vuotta sitten ei olisi voitu kuvitella, että katolilaiset ja luterilaiset muistaisivat yhdessä 1500-luvulla tapahtunutta reformaatiota.
Erityisenä saavutuksena Junge pitää paavi Franciscuksen ja LML:n puheenjohtajan Munib Younanin Lundissa allekirjoittamaa yhteistä julkilausumaa, jossa kiinnitetään huomiota myös luterilais-katolisiin avioliitoihin. Niitä kirkot yhdessä pitävät erityisenä pastoraalisena haasteena.
Asian taustalla on ehtoollisyhteyden puuttuminen kirkkojen välillä.
– Meidän ei pitäisi keskittyä selittämään, miksi kaiken elämässään jakavat ihmiset pidetään erillään pöydässä, johon Kristus heitä kutsuu. Sen asemesta meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta voisimme tuottaa teologisesti perustellun vastauksen, jotta tuo erottelu voitettaisiin.
Hän rohkaisee myös Suomen kirkkoa ottamaan ekumeenisissa dialogeissaan ehtoollisasian esille ja etsimään ratkaisuja.
Pakolaisten hukkuminen Välimereen ei vahvista Euroopan identiteettiä
Tämän hetken kenties kuumimpia kirkkojakin koskevia kysymyksiä ovat maahanmuutto ja pakolaisuus Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan. LML on ottanut kantaa asiassa ja puolustanut turvapaikanhakijoiden inhimillistä kohtelemista.
Junge on huolissaan Euroopassa kiristyneistä asenteista ja kiittelee Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa siitä, että se on selvin sanoin vaatinut suomalaista yhteiskuntaa pysymään avoimena ja vieraanvaraisena turvapaikkaa ja suojaa etsiville, epätoivoisille ihmisille.
– Kunnioitan Suomen kirkon toimia tässä asiassa. Se on tarjonnut uskoon juurtuneen moraalisen kompassin ja liittänyt sen ilmeisen monipiippuiseen ja haastavaan poliittiseen keskusteluun.
– Euroopan moraalista legitimiteettiä ei voida vaalia, jos kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kiertämistä jatketaan. Euroopan kristillistä identiteettiä ei varjella rakentamalla muureja, näkemällä pakolaisten hukkuvan Välimereen tai lähettämällä pakolaisia takaisin väkivallan ja kuoleman keskelle.
Pikemminkin kristillinen identiteettimme säilyy Jungen mukaan silloin, kun puolustamme syvästi kristillisiä vakaumuksia ja arvoja.
– Sellaisia ovat esimerkiksi myötätunto, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Tällainen viesti ei aina ole helppo, mutta usko kutsuu meitä nykyään tällaiseen ajatteluun.
Suomen kirkon toiminta heijastaa Jungen mukaan sitä, mitä LML tekee globaalisti.
– Tästä LML:ssäkin on kysymys: se on omassa ympäristössään toimivien kirkkojen maailmanlaajuinen kirkollinen ääni ja todistamisen väylä.
Jumala kutsuu kirkkoja tulevaisuuteen
LML:n kirkkojen kommuunio toimii Jungen mielestä hyvin. Kirkot jakavat keskenään, auttavat maailman köyhiä ja syrjittyjä sekä käyvät ekumeenista vuoropuhelua toisten tunnustuskuntien kanssa.
– Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Voimme vastata ajan haasteisiin ja olla mukana jatkuvassa reformaatiossa, jotta osallistuisimme paremmin Jumalan lähetystehtävään. Tämä reformaation muistovuosi auttaa meitä olemaan juuttumatta historiaan ja pikemminkin muuttumaan innokkaiksi koskien sitä tulevaisuutta, johon Jumala meitä kutsuu.
Lue tämänviikkoisesta Kotimaasta, miksi ekumeniasta pitäisi Martin Jungen mielestä olla kiinnostunut.
Kuva: Albin Hillert / LWF. Pääsihteeri Martin Junge odottaa mielenkiinnolla Namibian Windhoekin yleiskokousta. Kuva on otettu viime vuoden lokakuussa Lundissa.
Lue myös:
Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen saarnaajakilpa ratkesi – voitto meni Yhdysvaltoihin
Windhoekin päätösmessun saarnaaja valitaan nettiäänestyksellä – kuuntele saarnanäytteet
Kolumni: Repeääkö railo luterilaisten kirkkojen välille tänä vuonna Windhoekissa?