Viime sunnuntaina nähtiin suorana lähetyksenä ensimmäisen adventin tv-jumalanpalvelus Helsingin Paavalin kirkosta. Se oli toteutettu yhdessä 20. tuotantokauttaan tänä vuonna juhlivan Jouluradion kanssa.
Toivottavasti tätä jumalanpalvelusta näytetään tuleville papeille oppikirjaesimerkkinä, sillä siitä löytyy useampikin pohdinnan arvoinen näkökulma.
Adventtijumalanpalvelusta on tämän tekstin kirjoitushetkellä katsottu Yle Areenasta 71 724 kertaa. Yleensä tv-jumalanpalvelusten katsomiskerrat vaihtelevat noin 7000–17 000 välillä, joskin Lotta Svärdin 100-vuotisjuhlamessu ylsi 43 984:een. Jokin adventtijumalanpalveluksessa on siis kiinnostanut poikkeuksellisen paljon.
Jumalanpalveluksen toteutus oli ilmava ja kaunis. Vaikka kaavassa ja annetussa ajassa pysyttiin, minkäänlaista kiirettä ei katsojalle välittynyt. Liturgina ollut seurakuntapastori Elina Koivisto ja saarnaan pitänyt kirkkoherra Kari Kanala eivät kadonneet paperien taakse vaan olivat hyvin ja lämpimästi läsnä yleisölle. Puheista putoili mietinnän arvoisia ajatuksia.
Iloiseen toteutukseen mahtui myös herkkyyttä, kun Jesse Kaikuranta tulkitsi koruttoman kauniisti joululauluja ja yhden oman laulunsa. Ylen kuvausryhmää voi kiittää tunnelman vivahteita hyvin tukevista kuvakulmista.
* * *
Adventtijumalanpalvelus synnytti kuitenkin pienoisen kohun. Siitä on keskusteltu sosiaalisessa mediassa ja Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. ”Sambaraivo repesi”, otsikoi Ilta-Sanomat (29.11.), jonka jutussa Elina Koivisto kertoo, ettei ole uransa aikana saanut yhtä rajua palautetta.
Raivoa ja toisaalta riemua herättivät jumalanpalveluksen alussa ja lopussa nähty Hoosiannan tahtiin sambaava kulkue, jossa oli mukana Tanssikoulu Sambicin tanssijoita.
Rytmiin on kirkossa jo totuttu ja tanssiinkin. Raivon syynä tuntuvat nyt olevan tanssijoiden sambapuvut. Olkapäät oli asianmukaisesti kirkkoon tullessa peitetty, mutta asut tuntuivat monista kuitenkin liian paljastavilta. Toisista taas eivät.
Erilaiset kulttuurit törmäsivät selvästi yhteen. Samaa sattuu usein konfirmaatiomessuissa. On perinteinen tapa pukeutua kirkkoon peittävästi ja uudempi tapa näyttää enemmän pintaa. Toisaalta on myös perinteinen tapa etsiä kirkosta juhlapyhänä harrasta tunnelmaa ja uudempi kaipuu ilmaista siellä muutakin tunnetta.
Jo Daavid aikanaan tanssi Herransa edessä riemuissaan liian paljastavassa asussa ja herätti pahennusta. Toisaalta hyviin tapoihin kuuluu herkissä tilanteissa huomioida myös muiden tunteet. Tässä jännitteessä me ihmiset elämme, erehdymme ja onnistumme. Sitä kannattaa pohtia ja vaikkapa katsoa adventtijumalanpalvelus uudestaan pintaa syvemmältä.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 2.12. ilmestyvässä Kotimaassa
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Pääkirjoitus: Kulttuurit törmäsivät yhteen – Paavalin adventtijumalanpalvelus on oppikirjaesimerkki papeille
Pääkirjoitus: Kulttuurit törmäsivät yhteen – Paavalin adventtijumalanpalvelus on oppikirjaesimerkki papeille