Seurakuntien ja päiväkotien yhteistyötä on viime viikkoina arvioitu uudelleen ja joulunajan tapahtumia laitettu jäihin. Taustalla on yhdenvertaisuusvaltuutetun päätös, joka koski Pohjois-Pohjanmaalla järjestettyä Pääsiäispolku-tapahtumaa.

Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen vahvistaa että muun muassa joulukuvaelmia on jo peruttu.

– Olen muutamasta tapauksesta kuullut, joissa joulun tapahtumia ollaan perumassa. Tässä tulee näkyväksi yhdenvertaisuusvaltuutetun päätöksen seuraukset. Epätietoisuutta syntyy, kun varhaiskasvatuksessa joudutaan keskittymään tilaisuuksiin mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Pahimmillaan perutaan tilaisuuksia ikään kuin varmuuden vuoksi.

Kokkosen mukaan tilannetta ruokkii polarisoitunut keskustelu, jossa vain ääripäät pääsevät ääneen.

– Uskonto nähdään mahdollisten varjopuolten ja historiallisten ylilyöntien kautta. Negatiivinen uskonnonvapaus korostuu. Jotkut toivovat, että julkisesta tilasta tulisi uskonnoton ja uskonto suljettaisiin vain kotien yksityisasiaksi. Toivon, että niin köyhään maailmaan emme päädy.

Kokkonen muistuttaa lasten oikeuksien sopimuksessa lukevan, että lapsella on oikeus ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen elintasoon.

– Hengelliseen ja moraaliseen oikeuteen kuuluu, että lapset saavat päiväkodissa uskontoon liittyvää tietoa ja ymmärrystä perhetaustastaan riippumatta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun päätös ei selkiinnyttänyt yhteistyötilannetta vaan sumeutti kokonaiskuvaa.

Kokkonen toivookin virallisten toimijoiden olevan perillä toistensa linjauksista.

Vapaa-Ajattelijat: Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos yhden uskontokunnan asema on ylivoimainen

Vapaa-Ajattelija -lehden päätoimittaja Esa Ylikoski peräänkuuluttaa Kokkosen tavoin selkeitä ohjeita ja linjauksia. Ylikosken mukaan varhaiskasvatukseen ei tule liittää uskonnonharjoitusta.

– Ei katsomuskasvatuksessa mitään vikaa ole. Toiminta ei kuitenkaan saa olla sitouttavaa. Jos yhden uskontokunnan asema on ylivoimainen ja käydään toistuvasti vain tämän uskontokunnan tapahtumissa, niin yhdenvertaisuus ei toteudu.

Ylikosken mukaan päiväkotien ei tule osallistua tapahtumiin tarjonnan mukaan vaan siitä lähtökohdasta, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisia.

– Ei olisi reilua yhteiskuntakasvatustakaan, jos käytäisiin vain esimerkiksi keskustan tupailloissa.

”Joulun perinteet ovat aikuisten perinteitä, eivätkä lapset kärsi perinteiden muuttamisesta”

Uskonnottoman perheen vanhempi Leena Muranen ryhtyi toimiin nähtyään kotikaupunkinsa päiväkodin pikkukirkko-perinteen ongelmallisena.

– Lapset jaettiin kirkkovierailijoihin ja pikku pohtijoihin. Usein pikku pohtijoita saattoi olla ryhmässä vain yksi. Se ei tuntunut reilulta vaan oli selkeä epäkohta.

Muranen kertoo, että keskustelujen jälkeen pikkukirkkoilu loppui kokonaan. Päiväkodista saatettiin silti myöhemminkin kysyä, voisivatko lapset lähteä muiden mukana seurakunnan tilaisuuteen, sillä vaihtoehtoista ohjelmaa ei ollut.

– Kyse oli varmaankin resurssipulasta, mutta asetelma ei tällöin ole yhdenvertainen. Mikäli resursseja vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestämiseen ei ole, tulisi järjestää kaikille sopivaa ohjelmaa.

Murasen mielestä opetushallituksen ohjetta katsomuskasvatuksesta tulkitaan väärin.

– Se, että uskonnot saavat näkyä, ei tarkoita, että niiden täytyy näkyä. Päiväkodin ei tulisi olla aktiivinen toimija, joka ohjaa lapsia katsomusten ja uskonnonharjoittamisen pariin.

Muranen korostaa, että ei edusta kaikkia uskonnottomia tai uskontokuntaan kuulumattomia. Hän ei kuitenkaan halua, että kristillisiä myyttejä esitettäisiin varhaiskasvatuksessa totuuksina.

– Näistä puhutaan perinteen nimissä. Joulun perinteet ovat aikuisten perinteitä, eivätkä lapset kärsi perinteiden muuttamisesta. Lapset voisivat kasvaa uudenlaiseen suomalaisuuteen, joka on sidottu neutraalimpaan lähtökohtaan kuin kristillisyys.

Murasen mukaan esimerkiksi jouluperinteen opettaminen lapsille on silloin sitouttavaa, kun lapsille kerrotaan joulusta ainoastaan Jeesuksen syntymäjuhla.

– On vaikea olla näkemättä, että evankelis-luterilainen kirkko on yksi uskonnollinen toimija muiden joukossa ja pyrkii pienten jäsentensä sitouttamiseen jo varhain.

Jarmo Kokkonen: Yhteistyötä voidaan jatkaa hyvässä hengessä

Jarmo Kokkonen on Murasen kanssa eri mieltä. Hän korostaa, että seurakunta tahtoo toimia yleissivistävästi ja yhteistyössä muiden katsomuksellisten yhteisöjen kanssa.

– Seurakunnissa tiedostetaan katsomuskasvatuksen nykytilanne ja halutaan palvella sen mukaisesti. Kun kuntien ja seurakuntien ammattilaiset työskentelevät yhdessä hyvässä hengessä, voi yhteistyö jatkua. Myös perheiden enemmistö luottaa siihen, että sopimukset koituvat lasten parhaaksi.