Hengellisten kesäjuhlien kaksi superviikonloppua ajoittuu peräkkäin. Viime viikonvaihteessa koolla olivat evankeliset ja vanhoillislestadiolaiset, tänä viikonloppuna kokoontuvat heränneet Nilsiässä ja kansanlähetysläiset Ryttylässä.
Eri juhlille kokoontuminen on suomalaisen luterilaisuuden erityispiirre. Vielä hienompaa olisi, ettei tarvitsisi kokoontua eri seuroihin, eri kentille. Painotusten eroista huolimatta sama taivas aukeaa jokaisen yllä, ja sama Luoja antaa sateen tai paisteen.
Onnellisia ovat ne, joilla on mahdollisuus lähteä hengellisille kesäjuhlille. Osa halukkaista jää pakosta kotiin terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Tähän lohtua tuo nykytekniikka, esimerkiksi nettiradiot, jotka välittävät juhlien ohjelmaa reaaliajassa.
Ohjelman lisäksi toisten ihmisten tapaaminen on tärkeää. Usein juhlilta jäävät parhaiten mieleen siellä kohdatut tai kohtaamatta jääneet ihmiset. Puheet saattavat unohtua.
Kaikki herätysliikkeet voisivat entistä paremmin toivottaa tervetulleiksi juhlille ensimmäistä kertaa osallistuvat ihmiset. Sisäpiirimäisyys tuoksuu hyvälle vain jo sisällä oleville. Siksi juhlapuheissa pitää olla erityistä viisautta, jos tahtoo korostaa kuuluneensa kyseiseen liikkeeseen jo äidinmaidosta lähtien.
Juhlille lähteminen onkin helpointa herätysliikkeeseen lapsuudestaan lähtien kasvaneelle. Parhaimmillaan koolla on perhettä, sukua, ystäviä ja tuttavia. Yksin ei tarvitse olla, vaan saa tuntea osallisuutta ja yhteyttä.
Monelle todellisuutta on kuitenkin se, ettei seuraavista sukupolvista ole kukaan tahtonut lähteä juhlille. Tai se, ettei seuraavia sukupolvia ole.
Erilaisista elämäntilanteista huolimatta jokainen vastaan tuleva ihminen on Jumalan kuva. Viikonvaihteessa Jumalan kuvia on koolla Ryttylän ja Nilsiän lisäksi muun muassa Turussa Ruisrockissa. Kaikki ihmiset puhuvat omalla tavallaan uskosta, toivosta ja rakkaudesta, tai niiden puutteesta.
Jumalanpalveluksen päättyessä Herran siunauksessa liturgi rukoilee: Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne.
Ennen kuin tämä toteutuu täydellisesti, omat kasvonsa voi jo kääntää toisen ihmisen puoleen. Silloin saa katsoa ja kuunnella Jumalan kuvaa.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Joona Raudaskoski. Kuva vuoden 2014 herättäjäjuhlilta Lapualta.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Lapset maksavat kalliisti aikuisten virheistä – niin myös 33 miljoonaa pakolaislasta