Viikonloppuna herättäjäjuhlilla otetaan käyttöön uusitut Siionin virret. Edellisestä uudistuksesta on kulunut yli 40 vuotta. Nyt asialla oli ennennäkemättömän laaja työryhmä, kertoo pappi ja kanttori Samuli Korkalainen. Hän oli mukana uudistamistyössä koko hankkeen ajan eli liki yhdeksän vuotta.
Korkalainen työskenteli pitkään Siionin virsien uudistamistoimikunnassa sihteerinä. Lisäksi hän työskenteli alusta loppuun sen alaisuudessa toimineessa sävelmäjaostossa. Poikkeuksellista tässä uudistuksessa on aiempiin laitoksiin nähden se, ettei uudistuksella nyt ollut selvää nokkamiestä.
– Olisi ollut helppo tehdä uudistus niin, että olisi hankittu pieni porukka, joka työn tehtyään olisi sanonut: ottakaa tai jättäkää. Se ei ole se tapa, jolla nykyajassa toimitaan.
Ensimmäisen kerran Siionin virret ilmestyivät Elias Laguksen suomentamina vuonna 1790. Sata vuotta myöhemmin Wilhelmi Malmivaara kävi virret perusteellisesti läpi. Seuraavan kerran ne uudisti Jaakko Haavio 1970-luvun alussa, jolloin työhön osallistui jo muitakin, muun muassa paljon tekstejä kirjoittanut Herkko Kivekäs.
Korkalaisen mukaan tämänkertaiseen hankkeeseen osallistui kymmeniä ihmisiä. Uudistamistoimikunnan sekä teksti- ja sävelmäjaoston lisäksi mukana oli esimerkiksi kahdeksan runoilijaa ja eri puolilta Suomea koottu 25 heränneen ryhmä, joka oli sitoutunut antamaan palautetta.
Heidän kanssaan toimikunnat pohtivat, miten virret parhaiten uudistuisivat. Tavoitteena oli, että virret säilyttävät teologisen väkevyytensä, antavat sille nykykielisen muodon ja niiden sanat sointuvat hyvin yhteen sävelten kanssa. Samalla joukosta poistettiin vähän veisattuja virsiä ja lisättiin uusia.
Lopputulokseen Korkalainen kertoo olevansa tyytyväinen.
– Sanotaan näin, että kokonaisuus on hyvä. Tietenkin itse olisin tehnyt joitain muutoksia, joita ei nyt tehty. Totta kai, kun on näin paljon ihmisiä mukana, niin silloin tehdään kompromisseja.
Jokainen Siionin virsien laitos on ilmentänyt omaa aikaansa, Korkalainen toteaa. Kirkko ja herännäisyys ovat reagoineet maailman muutokseen, ja tuo muutos on näkynyt eroina Siionin virsien eri laitosten välillä.
– 1790-luvulla suurin osa virsistä perustui herrnhutilaisvirsiin, joiden teologiassa hyvin voimakkaita kielikuvia olivat muun muassa morsius- ja verimystiikka. Malmivaara teki oman laitoksensa ja siivosi jonkin verran tätä veri-, haava- ja morsiusmystiikkaa. Hän toi sinne enemmän Sanan ja Raamatun korostusta.
1970-luvun laitosta Korkalainen luonnehtii niin, että siinä ”näkyvät 1960-luvun haaveet yhdentyvästä Euroopasta ja ekumeniasta”. Se näkyy virsissä korostuneissa teemoissa lähimmäisenrakkaudesta, diakoniasta ja ekumeniasta.
– Nykyisessä versiossa voimistuvat entisestään nämä lähimmäisenrakkauden teemat ja ensimmäinen uskonkappale luomisesta. Siionin virret ovat keskittyneet aika paljon toiseen uskonkappaleeseen Kristuksesta pelastajana.
Korkalaisen mukaan tämän ajan isoja puheenaiheita kirkossa ovat esimerkiksi kiitollisuus ja vastuu luomakunnasta sekä oikeudenmukaisuuskysymykset.
Virsien ajanmukaistaminen herättää aina myös kritiikkiä. Korkalainen kertoo, että tätä varten palauteryhmä oli hänen mukaansa erityisen tärkeä. Se kävi läpi kaikki virret ja raportoi löytämistään pulmista. Lisäksi kaikki muutokset on käyty läpi moneen kertaan toimikuntien ja palauteryhmän kanssa. Sen jälkeen niistä on pyydetty palautetta vielä verkkosivujen kautta.
– Tietysti on olemassa joukko, joka ei tätä hyväksy. Olisin huolestuneempi, jos kukaan ei suhtautuisi tähän kriittisesti.
Korkalainen painottaa, että uudistuksen onnistumisen mittaavat heränneiden syvät rivit, ei yksikään yhdistyksen toimikunta tai hallitus.
– Käyttöönotosta päättää veisaava kansa joko ottamalla laitoksen käyttöönsä tai hylkäämällä sen.
Hänellä on kyllä aavistus siitä, millainen lopputulema on.
– Eri puolilla Suomea olen ollut puhumassa ja veisuuttamassa. Kaikki merkit ilmassa viittaavat siihen, että kyllä herännyt kansa tämän omaksensa ottaa.
Kuva: Tuija Tiihonen
Lue myös:
Herättäjä-Yhdistys hyväksyi Siionin virsien uudistetun laitoksen
Virsikapina ei menestynyt Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksessa