Voiko pappi vähentää Raamatun verotuksessa? Kelpaako kanttorin laulukurssi tai nuorisotyöntekijän itsensä kustantama seurakuntahuppari verovähennyksiin? Lasketaanko omakustanteinen työnohjaus tulonhankkimiskuluihin?
Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta.
– Verovähennyskelpoisuus ratkaistaan tapauskohtaisesti sen mukaan, miten verovelvollinen on perustellut hankintaansa, kertoo veroasiantuntija Heli Annala.
Esimerkiksi Raamattua ei lähtökohtaisesti katsota ammattikirjallisuudeksi eikä sitä voi vähentää verotuksessa. Tilanne muuttuu, jos seurakunnan työntekijä pystyy perustelemaan tarvitsevansa teosta tulonhankkimiseen eikä työnantaja ole maksanut tarvittavaa Raamattua.
Kurssit on käytävä työajalla ja työnantajan suostumuksella
Moni seurakunnan työntekijä ei vaivaudu kirjaamaan veroilmoitukseen tulonhankkimiskulujaan, sillä vuodessa kirja- ja työvaateostokset ylittävät harvoin 620 euron rajan. Sitä pienemmillä summilla ei ole merkitystä.
Sen sijaan aineettomista hyödykkeistä summa tulee nopeasti täyteen. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän itsensä maksama työnohjaus tai psykoterapeutti, kanttorin konserttikäynti tai laulukurssi, papin äänenhuoltokoulutus, nuorisotyöntekijän melontakurssi, diakonin sielunhoitokurssi, lastenohjaajan askartelukoulutus tai vahtimestarin turvallisuuskoulutus.
Verottaja ei kuitenkaan hyväksy näitä menoja automaattisesti.
– Koulutuskulujen vähennyskelpoisuudet ovat hankalia ja tulkinnanvaraisia, toteaa Annala.
Koulutuksen aihepiirin ja sisällön on liityttävä suoraan työtehtävässä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseen tai täydentämiseen. Yhtenä kriteerinä on pidetty sitä, että koulutus järjestetään työajalla ja sitä on suunniteltu yhdessä työnantajan kanssa. Verovähennyksiä on turha toivoa, jos palkansaaja hakeutuu kursseille oma-aloitteisesti.
– Esimerkiksi henkisen jaksamisen ja elämänhallinnan koulutuksen kulut ovat vähennyskelvottomia, Annala huomauttaa.
Psykoterapian kuluja ei voi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vähentää verotuksessa, vaikka terapiaa tarvittaisiin työkyvyn ylläpitämiseksi. Verohallinnon ohjeiden mukaan työuupumuksen kulut eivät ylipäätään ole verovähennyskelpoisia.
Omakustanteisesta työnohjauksestakaan ei todennäköisesti saa verovähennystä, mutta asiaa ei ole vielä punnittu oikeudessa.
KHO:lla ratkaisu papin vaatteista
Papin vaatteita on pohdittu korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka. KHO:n linjauksen mukaan pappi voi vähentää verotuksessa virkapuvun, kuten sokeripalapaidan, alban, kaftaanin ja stolan, mikäli työnantaja ei maksa niitä tai esimerkiksi työpaikan alba ei mahdu papille. Sen sijaan tumman puvun housut tai takki ja kengät eivät mene verottajalta läpi.
Työvaatteet voi vähentää verotuksessa vain silloin, kun niitä ei voi käyttää muualla kuin virantoimituksessa. Diakoni ja nuorisotyöntekijä voivat siten vähentää verotuksessa virkapaitansa, mutta nuorisotyöntekijän omakustanteiset ulkoiluvaatteet eivät mene läpi. Tulkinnanvaraista ja tapauskohtaista on, saako verovähennystä hupparista tai T-paidasta, jossa on seurakunnan nimi ja jota on käytettävä työtehtävissä.
Kanttori voi saada urkukengät vähennettyä verotuksessa, mikäli hän osoittaa, että niitä ei voi käyttää muualla. Soitinhankinnoista kanttorilla on oltava näyttöä, että soitinta tarvitaan työhön.
– Hyvänä lähtökohtana on, että aina perustelee verovähennysvaatimuksensa, oli kyseessä sitten mikä hyödyke tahansa, Annala summaa.
Nykyisten seurakuntaliitosten myötä työmatkat ovat pidentyneet, ja niistä voi saada veronpalautusta useita satoja euroja. Mikäli verovelvollinen haluaa saada työmatkavähennyksen auton eikä julkisen kulkuvälineen perusteella, hänellä on oltava hyvä syy. Verottajan mielestä riittävä syy ei kuitenkaan ole se, että työntekijä tarvitsee autoa välttämättä työssään.
Vähennystä voi pyytää myös oman työhuoneen käytöstä, tietoteknisten laitteiden hankinnasta sekä internet-yhteyksistä.
”Verottajalla on iso harkintavalta”
Sähköposti- ja soittokierros Suomen kirkon pappisliittoon, Suomen Kanttori-urkuriliittoon, Diakoniatyöntekijöiden liittoon, Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liittoon, Kirkon alat ry:hyn ja Kirkon lapsityönohjaajat ry:hyn paljastaa, että verottajan kanta ei käytännössä aina ole yhteneväinen. Yhdellä on mennyt ulkoiluvaatteet verotuksessa läpi, toisella ei.
– Olen vuosien varrella kirjoitellut jäsenille papereita virkavaatteista liitteiksi verohallinnolle. Niissä todistelin muun muassa, että virka vaatii tiettyä pukeutumista, asua ei voi käyttää siviilissä eikä työnantaja osallistu kustannuksiin, kertoo Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Riitta Hiedanpää.
– Joku sai helposti verovähennyksen, toinen ei samoilla perusteilla millään. Jäi muistikuva, että verottajalla on iso harkintavalta.
Pappisliiton ja Nuorisotyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtajat Jussi Junni ja Arja Lusa kertovat, että asiasta on tullut lähinnä yksittäisiä kysymyksiä. Sen sijaan Kanttori-urkuriliiton puheenjohtaja Eero Annala toteaa, että vähennyskelpoisuus keskusteluttaa kentällä joka vuosi.
– Ikuinen kysymys on miesten tumma puku. Itse olen perustellut asiaa sillä, että minulla on useita tummia pukuja ja yhtä käytän vain töissä. Joskus olen saanut tämän läpi, joskus en, Annala kommentoi.
Saako tästä verovähennyksen?
Vaatetus
Kyllä: Papinpaita, diakonin virkapaita, alba, kaftaani, stola.
Ehkä: Kanttorin urkukengät, nuorisotyöntekijän seurakuntahuppari.
Ei: Papin housut, takki ja kengät, nuorisotyöntekijän tai lastenohjaajan ulkoiluvaatteet.
Ammattikirjallisuus
Kyllä: Työntekijän toimialaan liittyvät kirjat ja ammattilehdet.
Ehkä: Raamattu, nuotit.
Ei: Sanakirjat, sanoma- ja aikakauslehdet.
Koulutus, työnohjaus, tapahtumat
Kyllä: –
Ehkä: Työtehtäviin tai ammattitaitoon liittyvä ja työnantajan kanssa sovittu koulutus, kanttorin konserttikäynti, työnohjaus.
Ei: Työuupumuksen hoito, vapaa-ajalla ja harrastuksena käyty koulutus, yleissivistävä tai ammattiin tähtäävä koulutus.
Kuva: Maria Kesti