Kouluihin rakennetuissa pommisuojissa voidaan pitää oppitunteja ilmahälytysten aikana, Ukrainasta tavoitettu Kirkon ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen kertoo.
Kotimaa kartoitti myös, mitä muutamat muut kirkolliset suomalaiset järjestöt ovat tehneet Ukrainassa ja kuinka paljon niiden Ukraina-keräykset ovat tuottaneet rahaa.
ULRIIKKA MYÖHÄNEN vastaa puhelimeen Kiovasta. Hän on tullut sinne edellispäivänä noin 250 000 asukkaan Tšernihivistä Pohjois-Ukrainasta. Ensimmäisen sotavuoden aikana Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työ on painottunut Tšernihiviin.
Myöhäsen mukaan lähestyvä sodan syttymisen vuosipäivä on tuonut huolta iskujen mahdollisesta lisääntymisestä.
– Ukrainalaiset voivat vaihtelevasti. Perustunne on se, että sota-ajan läpi mennään ja selvitään. Samalla ihmiset joutuvat kantamaan valtavaa henkistä kuormaa.
Sähköverkkoihin kohdistuneet iskut ovat lisänneet arjen paineita monin paikoin entisestään, kun valoa, vettä tai lämpöä ei ole ollut saatavilla.
VUODEN AIKANA Ulriikka Myöhänen on työskennellyt Ukrainassa yhteensä noin kolme kuukautta eri jaksoissa, viimeisimmällä niistä useita viikkoja.
– Heti sodan sytyttyä KUA järjesti yhdessä kumppanijärjestön kanssa hätäapua sotaa pakeneville ihmisille muun muassa Unkarin ja Ukrainan rajalla sekä Lvivissä.
Hätäavun jakamisen jälkeen KUA:n toiminta painottui koulujen ja koulutuksen tukemiseen pääasiassa Tšernihivissä.
KUA:n keräys Ukrainan hyväksi on tähän mennessä tuottanut 11 miljoonaa euroa. Se on kaikkien aikojen ennätys yksittäisissä KUA:n keräyksissä.
Vaikka työn painopiste ei enää ole hätäavussa, Ulriikka Myöhänen muistuttaa, että Ukraina on suuri maa, pinta-alaltaan lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen. Humanitaarisen avun tarpeet vaihtelevat edelleen maan eri puolilla.
KUA on perustanut Kiovaan maatoimiston ja Tšernihiviin kenttätoimiston. Ukrainassa KUA:n palveluksessa työskentelee noin 20 pääasiassa paikallista ihmistä.
Tšernihivissä KUA on järjestänyt kouluihin psykososiaalista tukea. Yli 500 opettajaa on saanut koulutusta ja 70 opettajaa ja koulupsykologia on osallistunut erityiseen psykososiaalisen tuen koulutukseen.
Psykososiaaliselle tuelle on suuri tarve. Sekä opettajien että koululaisten perheenjäseniä on menehtynyt tai on rintamalla.
– Monilla perheillä on myös kokemuksia pakolaisuudesta ja miehityksen alla elämisestä. Siinä on paljon pureskeltavaa pitkäksi ajaksi, Ulriikka Myöhänen sanoo.
Lapsille ja nuorille on järjestetty myös erilaisia aktiviteetteja, muun muassa ohjattua liikuntaa sekä kesäkerhoja- ja leirejä. Kirkon Ulkomaanavun järjestämiin kesäkerhoihin osallistui miltei 6 000 lasta. Niitä on suunnitteilla myös ensi kesäksi.
Lisäksi KUA:n tuella on korjattu kouluja sekä rakennettu niihin pommisuojia.
– Satoja ukrainalaisia kouluja on tuhoutunut iskuissa kokonaan ja tuhansia on vaurioitunut. Käytännössä se on merkinnyt esimerkiksi sitä, että iskuissa vaurioituneiden koulujen ikkunoita on korjattu.
– Kouluihin rakentamamme pommisuojat on tehty sellaisiksi, että ilmahälytysten tultua niissä on mahdollista jatkaa oppituntien pitämistä.
TYÖ TÄHTÄÄ jo tulevaisuuteen. KUA on aloittanut yhteistyön Kiovan länsipuolella sijaitsevan, sodassa kokonaan tuhoutuneen yli 1 000 oppilaan koulun kanssa. Opetus tapahtuu tällä hetkellä väistötiloissa.
– Koulun opettajilta tuli pyyntö aloittaa suomalaisten kanssa yhteistyö opetussuunnitelman uudistamisesta. Uusi koulurakennus on rakenteilla toisen toimijan kautta.
– Uudistettu opetussuunnitelma jalkautetaan mahdollisesti muualle Ukrainaan. Vaikka sota jatkuu edelleen, on tärkeää suunnata myös tulevaisuuteen.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Darynan koulu Ukrainan Tšernihivissä on ollut pitkään kylmillään, sillä ikkunat rikkoutuivat kevään 2022 iskuissa. Nyt ikkunat on saatu vaihdettua KUA:n ja EU:n tuella uusiin.
Kuva: Antti Yrjönen / Kirkon Ulkomaanapu
Suomen Lähetysseura on jakanut käteisavustuksia
Suomen Lähetysseuran Ukraina-keräyksen tuotto on ohjattu Luterilaisen maailmanliiton (LML) ja sen jäsenkirkkojen kautta pakolaisten tukemiseen muun muassa Puolassa, Ukrainassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Tshekissä.
Puolassa on LML:n toimesta perustettu toimintakeskuksia pakolaisille. Puolan kautta rajan on vuoden aikana ylittänyt lähes 10 miljoonaa ihmistä, joista lähes 2 miljoonaa on asettunut Puolaan.
Yhtenä avustusmuotona toimintakeskuksissa oli vuonna 2022 käteisavustusten jakaminen. Sen taustalla oli ajatus siitä, että ihminen itse tietää parhaiten mitä tarvitsee eniten. Keskuksissa pakolaisia tuettiin myös maahan saapumisessa ja käytännön asioissa.
LML jakoi hätäapua Puolassa ja Ukrainassa vuoden aikana. Se on vahvistamassa muuta työtään myös Ukrainan puolella. Ukrainassa on perustettu väliaikaissuojia, korjattu koulu ja pommisuoja. Ukrainaan on välitetty myös generaattoreita.
Lähetysseuran keräys on tuottanut tähän mennessä 334 000 euroa.
Lähetysyhdistys Kylväjä on välittänyt hätäapua Odessaan
Lähetysyhdistys Kylväjä on tehnyt useiden vuosien ajan työtä Odessan juutalaisten parissa. Välittömästi sodan sytyttyä yksittäiset työn tukijat ottivat yhteyttä ja kysyivät, voisiko Kylväjän kautta auttaa ukrainalaisia.
Koska yhdistyksellä on luotettavat paikalliset yhteistyökumppanit, joille pystyttiin toimittamaan rahaa nopeasti, Kylväjässä päätettiin järjestää Auta Ukrainaa -keräys. Käytännössä tuki on ollut hätäapua, muun muassa ruokaa, lääkkeitä ja bensaa, jotka kaikki on hankittu paikan päällä. Odessaan on tullut runsaasti myös maan sisäisiä pakolaisia, joita paikalliset yhteistyökumppanit ovat auttaneet ja esimerkiksi kuljettaneet rajalle turvaan.
Keräyksen turvin on autettu ukrainalaisia pakolaisia myös muissa maissa, muun muassa Kreikassa.
Kylväjän keräys on tuottanut tähän mennessä lähes 200 000 euroa.
Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys auttaa pakolaisia naapurimaissa
Kansanlähetys ei tee työtä Ukrainassa, mutta se toimii useissa eri naapurimaissa, joihin on tullut runsaasti pakolaisia.
Heti sodan sytyttyä Ukrainan naapurimaista tuli avunpyyntöjä pakolaisten auttamiseksi. Kansanlähetys on tukenut tässä työssä yhteistyökumppaneita naapurimaissa.
Kansanlähetys on välittänyt apua suoraan Ukrainaan muun muassa saksalaisen kristillisen Tabea-järjestön kautta. Kansanlähetyksen tietojen mukaan se on vienyt Ukrainaan kymmeniä avustuskuormia esimerkiksi sairaalatarvikkeita, lääkkeitä ja ruokaa ja vaatteita. Suomessakin on kudottu villasukkia Ukrainaan lähetettäväksi.
Kansanlähetyksen keräys on tuottanut 145 000 euroa.
Suomen Pipliaseura tukee Ukrainan Pipliaseuran työtä
Suomen Pipliaseuran kautta menevän tuen tarkoituksena on Ukrainan Pipliaseuran toiminnan mahdollistaminen sekä Raamattujen jakelu Ukrainan sisällä ja lähialueen maissa.
Paikalliset Ukrainan Pipliaseuran työntekijät jakavat ruokaa, tarvikkeita sekä ukrainan- ja venäjänkielisiä Raamattuja niitä tarvitseville maan sisällä sekä pakolaisille naapurimaissa.
Sodan alkamisen jälkeen Yhtyneet Raamattuseurat ja paikalliset seurat eri puolilla ovat painaneet ukrainankielisiä Raamattuja ja raamattumateriaaleja. Myös Suomen Pipliaseuran valikoimassa on ukrainankielisiä Raamattuja, Uusia testamentteja, Lohdutuksen sanoja -vihkosia sekä Lastenraamattuja.
Pipliaseuran keräys Ukrainaan on tuottanut 74 000 euroa.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä