Punatiilinen rakennus Pihlajamäessä tunnetaan Malmin seurakunnan Pihlajamäen kirkkona. Kirkko valmistui vuonna 1976, ja sen on suunnitellut arkkitehti Esko Korhonen.
Nyt kirkon pihalla on rakennus- ja remonttitarvikkeita. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä rakennus käy parhaillaan läpi muodonmuutosta luterilaisesta kirkosta ortodoksiseksi kirkoksi.
Helsingin seurakuntayhtymä myi kirkon kesäkuun puolivälissä. Uusi omistaja on Etiopian ortodoksinen Tewahedo-kirkko.
‒ Oma kirkko on meille todella tärkeä asia, jota olemme saaneet odottaa pitkään, pappi Alemnew Asrese sanoo.
Hän arvelee, että kirkko saadaan jumalanpalveluskäyttöön ensi vuoden alussa.
‒ Ainakin penkkejä lähtee pois ja tuoleja tulee lisää tilalle. Alttariin tuodaan osia Etiopiasta. Kirkkosaliin tulee ikoneita, Asrese kertoo suunnitelmista.
ETIOPIALAISTAUSTAISIA ORTODOKSEJA asuu Suomessa noin tuhat lapset mukaan lukien. Aktiivisia kirkossa kävijöitä Asrese arvelee olevan noin 700. Heistä valtaosa asuu pääkaupunkiseudulla.
Etiopialaistaustaisia ortodokseja on asunut Suomessa jo ainakin neljäkymmentä vuotta. Asrese tuli Suomeen tekemään väitöskirjaa Aalto-yliopistoon vuonna 2014. Väitöskirjansa valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä. Pappina hän palvelee osa-aikaisesti vapaaehtoistyöntekijänä.
Pappikollegoita Asresella on Suomessa muutama. Heistä vain yksi työskentelee täysipäiväisesti palkattuna.
‒ Lähin piispamme asuu Tukholmassa ja käy Suomessa tarvittaessa ja tärkeissä tapahtumissa. Omia pappeja meillä on ollut vuodesta 2015 lähtien. Sitä ennen papit Euroopan eri maista vierailivat Suomessa.
Jeesuksen opetuslapsi Apostoli Filippus kastoi ensimmäisen etiopialaisen vuonna 34, vuosi Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Suomen etiopialaisortodoksien kirkko on viralliselta nimeltään Helsingin Debre Amin Abune Tekelahaymanot -kirkko. Sen perustivat Suomessa asuvat etiopialaistaustaiset ortodoksit vuonna 1993. Aluksi toimittiin yhdistyksenä ja kesäkuussa vuonna 2011 yhdistyksestä tuli virallisesti kirkko, joka kuuluu Etiopian ortodoksisen Tewahedo-kirkon Pohjoismaiden ja Kreikan hiippakuntaan.
Etiopian ortodoksinen Tewahedo-kirkko on jäsenmäärältään suurin niin kutsutuista orientaaliortoksisista kirkoissa.
‒ Etiopiassa ortodoksisella kirkolla on noin 60 miljoonaa jäsentä. Diasporassa elää ehkä kaksi miljoonaa, Asrese kertoo.
Orientaaliortodoksiset kirkot ovat niitä varhaisia itäisiä kirkkoja, jotka jäivät erilleen vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksen jälkeen niistä kirkoista, jotka hyväksyivät kirkolliskokouksen päätökset.
Kirkkojen ero johtui kirkolliskokouksen harhaopiksi määrittelemästä monofysitismistä. Se tarkoittaa oppia Kristuksen vain yhdestä, jumalallisesta, luonnosta. Etiopian lisäksi orientaaliortodoksisia kirkkoja ovat Egyptin Aleksandrian koptiortodoksinen kirkko, Eritrean ja Armenian ortodoksiset kirkot sekä Antiokian syyrialaisortodoksinen kirkko ja Intian syyrialais-malankarinen ortodoksinen kirkko.
‒ Etiopian ortodoksinen Tewahedo-kirkko on myös vanhin kirkko. Apostoli Filippus, joka oli yksi Jeesuksen 12 opetuslapsesta, kastoi ensimmäisen etiopialaisen vuonna 34, vuosi Jeesuksen kuoleman jälkeen. Ortodoksisuus oli Etiopian valtionuskonto 300-luvulta aina 1960-luvulle asti, Asrese sanoo.
TÄHÄN ASTI Suomen etiopialaistaustaiset ortodoksit ovat pitäneet jumalanpalveluksia vuokratiloissa.
‒ Vuosien varrella olemme kokoontuneet muun muassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan Tikkurilan ortodoksikirkossa, Kotikirkossa Helsingin Liisankadulla sekä Vantaan Rekolan seurakunnalta vuokratussa kokoontumistilassa.
Pihlajamäen kirkon toteutunut myyntihinta oli 300 000 euroa. Varat oman kirkon ostoon saatiin kirkon jäseniltä.
‒ Seurakuntamme jäsenet lahjoittavat Raamatun opetuksen mukaan kymmenykset tuloistaan kirkolle. Ihmiset ovat hyvin omistautuneita uskolle. Kymmenysten lahjoittamisen lisäksi voi myös palvella vapaaehtoisena. Emme odota kymmenyksien maksamista niiltä, joille se ei ole taloudellisesti mahdollista, Asrese kertoo.
Jumalanpalveluskielenä etiopialaisortodokseilla on Suomessakin Etiopian virallinen kieli amhara, joka on arabialle ja heprealle kaukaista sukua oleva seemiläinen kieli.
‒ Saatavilla on myös englanninkielinen käännös. Pidämme tiukasti kiinni uskonnollisista ja kulttuurisista perinteistä, ja myös nuorempi sukupolvi opiskelee amharaa. Moni heistä puhuu myös suomea, Asrese kertoo.
Toimittajan kanssa Asrese keskustelee englanniksi. Suomessa syntyneet Jakob Samuel, 20 ja Lateefa Bashiru, 19, kertovat uskostaan ja ajatuksistaan suomeksi. Molempien vanhemmat ovat muuttaneet Etiopiasta Suomeen paremman elämän toivossa. Turvallisuustilanne Etiopiassa on pitkään ollut ja on edelleen hauras ja häilyvä.
‒ Olen ylpeä siitä, että olen etiopialainen ortodoksi. Elämä Suomessa ei eri kulttuureista tulevalle ole aina ihan helppoa, mutta olen kiitollinen, että vanhempani ovat kasvattaneet minut ymmärtämään uskontoamme ja kulttuuriamme, Samuel sanoo.
Hän on työskennellyt vapaaehtoisena papin apulaisena eli diakonina liturgiassa 14-vuotiaasta lähtien.
‒ Usko on läsnä elämässäni päivittäin. Jokainen päiväni alkaa ja päättyy rukouksella, ja luen joka päivä Raamattua, Samuel kertoo.
Uskonto näkyy ja tuntuu myös Bashirun arjessa.
Tapaamiseen sekä Samuel että Bashiru ovat pukeutuneet perinteisiin etiopialaisiin valkoisiin vaatteisiin, jotka ovat lähinnä kulttuuriasuja, mutta niissä on uskonnollisia symboleja. Valkoinen symboloi Jeesuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta.
‒ Käytän tätä valkoista kirjailtua ”habesha kemis” -asua lähinnä kirkossa ja muissa uskontoon ja kulttuuriin liittyvissä tilaisuuksissa. Arjessa pukeudun länsimaisiin vaatteisiin, mutta pukeutumistyylini on aina asiallinen, Bashiru kertoo.
‒ Minulle on lapsesta asti opetettu uskontoa, kieltä ja kulttuuria. Koen olevani ehkä vähän enemmän etiopialainen kuin suomalainen. Suomalaista on enemmän ajatusmaailmani, Bashiru sanoo.
Bashirulla ja Samuelilla kuten myös Asresella on kaulassaan puinen risti.
‒ Risti voi olla metallia tai hopeaa, mutta useimmiten puuta. Jeesuksen risti oli puuta. Puinen risti kaulassa muistuttaa tästä. Lapsi saa ristin kasteessa, mutta aluksi lapsella voi olla kaulassaan vain pelkkä ristin naru, Asrese kertoo.
Asrese on pukeutunut tummaan pukuun, jonka päällä hänellä on tumma viitta. Viitta kertoo hänen asemastaan pappina.
‒ Minulla on aina ja kaikkialla mukanani puinen risti, koska voin missä vain, vaikkapa metrossa, tavata seurakuntamme jäseniä, jotka suutelevat ristiä siunauksen merkkinä, Asrese kertoo.
”Ostimme kirkon etenkin perinnöksi lapsillemme. Se on paikka, jossa voimme opettaa heille uskontoamme ja perinteitämme.”
USKONTO NÄKYY etiopialaisortodoksien arjessa myös paastosääntöjen noudattamisessa. Vuodessa on useita paastonaikoja, kuten 55 päivän pääsiäispaasto, 20–40 päivän apostolinen paasto, elokuussa kahden viikon Pyhän Neitsyt Marian paasto, 43 päivän joulua edeltävä paasto sekä loppiaispaasto. Lisäksi jokainen keskiviikko ja perjantai pääsiäisaikaa lukuun ottamatta ovat paastopäiviä. Nämä päivät muistuttavat Jeesuksen elämän viimeisistä ajoista; keskiviikkona tehtiin päätös Jeesuksen vangitsemisesta ja perjantaina Jeesus kuoli ristillä.
Paasto tarkoittaa etiopialaisortodokseille kaikesta eläinperäisestä ruuasta pidättäytymistä eli käytännössä vegaanista ruokavaliota sekä aamiaisen ja lounaan väliin jättämistä. Paastopäivinä syödään yleensä vasta kello 15 jälkeen.
‒ Lapset aloittavat paastoamisen opettelun seitsenvuotiaina. Ensin jätetään pois aamiainen, sitten lounas, Asrese kertoo.
Samuel muistelee, että lapsena paastoamisessa ensimmäinen viikko oli vaikein.
‒ Paastoamiseen tottuu. Se yhdistää meitä kaikkia, Samuel sanoo.
Sekä Samuel että Bashiru kokevat, että heidän tulevan puolisonsa on oltava etiopialaisortodoksisen kirkon jäsen, mieluummin etiopialainen, mutta myös etiopialaiseen ortodoksiseen kirkkoon kääntynyt ja kastettu puoliso on sopiva.
‒ Ostimme kirkon etenkin perinnöksi lapsillemme. Se on paikka, jossa voimme opettaa heille uskontoamme ja perinteitämme, Asrese sanoo.
Kirkkorakennus ei kuitenkaan ole vain etiopialaistaustaisia varten.
‒ Kirkko ja jumalanpalveluksemme ovat avoinna kaikille. Jokainen kiinnostunut voi tulla mukaan, katsomaan ja kysymään kysymyksiä, Samuel sanoo.
Kirkon tapahtumista saa tietoa muun muassa kirkon Facebook-sivuilta: facebook.com/eotcHelsinkiTekleHaymanot sekä verkkosivuilta: teklehaymanot.fi
Lue myös:
Pihlajamäen kirkko sai uuden omistajan – Suomen etiopialaisortodoksit saavat ensimmäisen oman kirkon
Ilmoita asiavirheestä