Esitys liittyy hallituksen rakenneuudistuksiin, jotka edellyttävät kuntien tehtävien karsimista. Käytännössä esimerkiksi islamilaisen uskonnonopetuksen järjestäminen edellyttäisi esityksen toteutuessa sitä, että saman kunnan alueella asuisi nykyisen vähintään kolmen oppilaan sijasta kymmenen islamilaista uskonnonopetusta kaipaavaa lasta. Ministeriö perustelee luterilaisen ja ortodoksisen opetuksen erityisasemaa kirkkojen julkisoikeudellisella asemalla kansan kirkkoina sekä muiden uskontojen opettajien huonolla kelpoisuustilanteella.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kiinnittää Facebook-sivuillaan huomiota siihen, ettei elämänkatsomustietoa koskevaa esitystä perustella erikseen.
”Luterilaisen kirkon edustajana voi toki olla tyytyväinen siitä, että luterilainen uskonto nähdään esityksessä kiinteästi suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvana. Esitys ei ole kuitenkaan ongelmaton yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Luterilainen kirkko on pitänyt kannanotoissaan pientenkin uskontoryhmien (esim. islam) oman uskonnon opetusta hyvänä monikulttuurisuus- ja kotouttamisstrategiana. Pelkona on nyt se, että opetusryhmän perustamisen kynnys nousee liian korkeaksi”, Keskitalo kirjoittaa Facebookissa.