On kolea ilta ja aurinko paistaa tummien pilvien lomasta, kun saavun leirikeskuksen parkkipaikalle. Kaikkialla on kuitenkin huikean vihreää. Linnut laulavat ja kimalaiset surisevat. Olen lupautunut saunanlämmittäjäksi seurakunnan järjestämään naisten saunailtaan.

Riennän rantaan ja totean, että saunalla olevat polttopuut ovat lahoa mäntyä. Näillä ei kyllä suuren saunan pieni kiuas lämpene kunnolla. Viereisestä puuvajasta löytyy pelastus: tiukkaa koivuklapia. Päätän käyttää niitä. Puut syttyvät helposti ja tuli roihahtaa palamaan humisten.

Leirikeskuksen ruokasaliin on saapunut reilut parikymmentä keski-ikäistä ja vanhempaa naista. Suurin osa on käynyt saunailloissa aiemminkin, mutta lähes joka kerta joukkoon tulee myös joku uusi. Istumme hörppimään teetä ja kahvia.

”Täällä on sellainen läheinen tunnelma, tulee nähdyksi ja kuulluksi”, eräs vanhempi rouva sanoo. Hänen mukaansa on matalampi kynnys kutsua ihmisiä saunomaan kuin joihinkin muihin seurakunnan tilaisuuksiin. ”Alasti ollaan kaikki samalla viivalla”, huikkaa vieruskaveri.

Lauteilla istuu parhaimmillaan 10 naista yhtä aikaa kylki kyljessä. Yksi kertoo saaneensa hylkäävän sairaseläkepäätöksen.

Aluksi pappi kyselee ruokavalioista. Saunan päälle on nimittäin tarjolla salaatin lisäksi makkaraa, myös kasvisversiona ja gluteenittomana. Sitten hän kertoo meditatiivisen valokuvauksen kurssista, jota käy parhaillaan. Pappi on havahtunut kurssin myötä suorittamisen määrään omassa elämässään ja siihen, miten paljon kauneutta arjessa jää näkemättä. Moni tunnistaa tunteen.

Puheenvuoronsa lopuksi pappi lukee Marjaana Kanervan rukouksen, joka liittyy Pyhän Hengen odotukseen. Mieleen jäävät pyörimään koskettavat lauseet sieltä täältä. Tule Pyhä Tuli ja syty sydämeen! Karkaise ja kirkasta, mikä on oikeaa ja hyvää. Roihua tai hehku hiljaa, mutta älä anna liekin sammua. Tule Pyhä Vesi, huuhdo pois minun huoleni. Virvoita väsynyt mieleni. Tule Pyhä Tuuli, voimakas, vapaa ja villi! Huojenna tukala oloni. Puhalla, missä tahdot ja miten tahdot. Yllätä minut ilolla.

Kipaisen rantaan lisäämään puita kiukaan alle. Palatessani diakoni on jakanut osallistujille paperin, jossa on valtava määrä erilaisia ihmisen hyviä ominaisuuksia. Saamme rastittaa niistä sellaiset, jotka kuvaavat itseämme, ja jaamme sitten ajatuksia pienissä porukoissa. Vastuuntuntoinen, tarkka, herkkä, aito, sovitteleva, empaattinen. Löydän ilokseni monta tutun tuntuista sanaa.

Sitten saunaan. Lauteilla istuu parhaimmillaan 10 naista yhtä aikaa kylki kyljessä. Yksi kertoo saaneensa hylkäävän sairaseläkepäätöksen. Vierustoveri ilmaisee myötätuntoa ja lupaa rukoilla naisen puolesta. Toinen kertoo saaneensa hiljaisen sydänrukouksen harjoittamisesta merkillistä rauhaa. Puolisonkaan kanssa ei tule yhtä usein riitaa kuin aiemmin. Rohkeimmat pulahtavat löylyjen lomassa kylmään veteen.

Iltapalan päälle veisaamme vielä Suvivirren ja Soi kunniaksi Luojan. Tajuan, kuinka paljon arkista hyvää seurakunnissa jatkuvasti tapahtuu. On läheinen tunnelma, ja kaikki tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi.