Poliittiset puolueet ottivat seurakuntavaaleista tukevan jalansijan heti 1970-luvun taitteessa, kun nykyiseen vaalijärjestelmään siirryttiin. Valtaosa ehdokaslistoista oli 1970-luvulla rakennettu poliittisin perustein, vaikka puoluetunnuksia ei saanut käyttää.
Vielä 2010 vuoden vaaleissa yli puolet kirkkovaltuutetuista tuli valituksi jonkin puolueen listalta.
Viime vuosina puolueiden merkitys on vähentynyt, mutta mistään marginaalisesta ilmiöstä ei silti ole kyse. Viime vaaleissa viidennes ehdokkaista osallistui vaaleihin puoluelistalta.
OSA PUOLUEISTA laatii seurakuntavaaleihin myös valtakunnallisen ohjelman. Perinteiseen tapaan tuleviin vaaleihin sellaisen ovat julkistaneet SDP, kokoomus, keskusta ja vihreät.
Niiden lisäksi vasemmistoliitolla, perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla on ainakin aiemmin ollut yksittäisiä ehdokaslistoja eri seurakunnissa.
Valtakunnalliset vaaliohjelmat ovat kiinnostava ikkuna siihen, mihin suuntaan kirkkoa tulisi eri puolueiden mielestä kehittää. Tosin eroja neljän vuoden takaisiin ohjelmiin on etsittävä suurennuslasin kanssa. Pääsääntöisesti ohjelmat on ilmeisesti koottu leikkaa-liimaa -menetelmää noudattaen.
Tekstiin on tehty lähinnä hienosäätöä. Jos neljä vuotta sitten julistettiin, ettei mistään saa leikata, nyt halutaan turvata riittävät resurssit ja varautua henkilöstön vähenemiseen. Neljässä vuodessa kirkon heikkenevä taloustilanne on käynyt selväksi myös vaaleihin valmistautuvissa puolueissa.
Lisäksi hallintoa tulisi keventää ja kiinteistöistä luopua. Kukaan ei kuitenkaan kerro, mitä turha hallinto tarkkaan ottaen on.
HAUTAAMISEEN LIITTYVÄT kysymykset ovat uusi teema ohjelmissa. Se herättää huolta ainakin demareissa ja keskustassa, mutta taikasauvaa ongelman ratkaisemiseksi ei tunnu löytyvän: SDP haluaisi nostaa maltillisesti hautausmaksuja ja keskusta turvata kirkolle riittävän valtionosuuden.
Maksujen korottaminen lienee tosin välttämätöntä, eikä kirkon valtionrahoitusta valitettavasti ratkaista näissä vaaleissa.
Aivan oma lukunsa ohjelmissa ovatkin ne tavoitteet, jotka olisi kannattanut kirjata ennemmin eduskuntavaahlien ohjelmaan. Kokoomus haluaa, että kouluissa pidetään esillä kristillisiä perinteitä. Keskusta haluaa laskea kuntavaaleissa äänestysikärajan 16 vuoteen.
Selkeitä tavoitteita, väärä foorumi.
Konkretiaakin löytyy ja äänestäjälle tukea listan ja ehdokkaan valintaan. Esimerkiksi lähetystyöhön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan eri puolueilla tuntuu olevan varsin erilainen suhde.
Kokoomus painottaa lähetystyötä, vihreät kehityspolitiikkaa. Huoli ympäristöstä näkyy kaikissa muissa paitsi keskustan ohjelmassa.
Päätöksenteon avoimuutta korostavat kaikki. Puoluelistojen ehdoton ansio onkin siinä. Niitä äänestävän ei tarvitse arvailla, missä joukoissa oma ehdokas seisoo.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. kello 16.
Lue myös:
Seurakuntaliitokset värittävät marraskuun vaaleja kahdeksalla alueella
Pääkirjoitus: Jonkun ne päätökset on tehtävä — Mikset se olisi sinä?
Ilmoita asiavirheestä