Suomen muslimiyhteisöt ja moskeijat ovat lähteneet mukaan turvapaikanhakijoiden auttamiseen.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kertoo, että viime viikkoina turvapaikanhakijoiden auttamiseen ovat aktivoituneet niin yksittäiset vapaaehtoiset muslimit kuin järjestäytyneet yhdyskunnatkin.
Muslimiyhteisöjen auttamisresurssit eivät kuitenkaan ole samanlaiset kuin kirkolla. Islamilaiset yhdyskunnat eivät esimerkiksi järjestä hätämajoitustiloja turvapaikanhakijoille, sillä yhteisöillä ei ole käytettävissään soveltuvia tiloja tarpeellisine peseytymismahdollisuuksineen.
– Moskeijoilla on majoittamispaikkoja paljon vähemmän kuin kirkolla. Meillä ei ole esimerkiksi leirikeskuksia, joihin tulijoita voisi majoittaa, Hajjar sanoo Kotimaa24:lle.
Monet moskeijat sekä islamilaiset koulut ja päiväkodit ovat kuitenkin tarjonneet tilojaan esimerkiksi ruokailujen ja koulutuksen järjestämiseen.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan Rabita-moskeijassa Helsingissä on esimerkiksi varattu tilat turvapaikanhakijoiden suomen kielen opiskelua varten. Lisäksi yhdyskunnat kehottavat jäseniään osallistumaan vaate-, tarvike- ja varainkeräyksiin sekä toimimaan vapaaehtoisina tulkkeina.
Osaan moskeijoista on myös suunniteltu vastaanotto- ja tutustumistilaisuuksia turvapaikanhakijoita varten.
Kuunsirppi toivotti tervetulleeksi
Muslimiyhteisöt ovat varautuneet myös pitkän tähtäimen kotouttamissuunnitelmiin. Anas Hajjar muistuttaa, että muslimiyhteisöjen kotouttamistoiminta alkoi jo 1990-luvulla.
– Nämä ovat tavallisia toimia, joita jokainen uskonnollinen yhdyskunta tekee omalla tontillaan, Hajjar sanoo.
– Moskeijat voivat toimia infokeskuksina tai toimivat oleskelupaikkoina. Joskus autetaan löytämään töitä, tulkkaamaan ja niin edelleen. Myös kielenopetusta tai uskonnollista opetusta voidaan tarjota.
Tampereen islamin yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara yhtyy käsitykseen siitä, että Suomessa muslimiyhteisöillä on pitkä kokemus kotouttamisesta.
– Ihmiset tulevat tänne, kuka henkistä tukea kaivaten, kuka taloudellista tai käytännöllistä. Täällä autetaan täyttämään erilaisia hakemuksia ja lomakkeita. Eli vähän semmoista asioimistulkin palvelua, tietenkin vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi, Kara kertoo.
– Täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat itsekin tulleet tänne pakolaisina ja heillä on kokemuksia erilaisista toiminnoista ja vaatimuksista. Maahantulijoita sitten neuvotaan erityyppisissä asioissa. Jos on perheensisäisiä tai nuorisoon liittyviä ongelmia, niin tällaisiin perhekriiseihinkin yritämme puuttua ja niitä hoitaa.
Anas Hajjarin mukaan kotouttamisessa on tärkeää, että maahantulijat voivat kokea, että heillä on täällä oma paikkansa.
– Silloin kun ensimmäisiä muslimipakolaisia tuli Suomeen, niin silloin täällä oli pelkästään pari moskeijaa. Vasta kun tulijat näkivät että siellä oli kuunsirppi ja siellä luki uskontunnustus, niin sitten he tunsivat, että kyllä heillä on paikka täällä Suomessa ja täällä he voivat asua. Tämä auttaa kotoutuksessa paljon.
Yhteydenpito takkuaa Tampereella
Ennen tätä viikkoa Tampereelle ei ollut sijoitettu uusia turvapaikanhakijoita. Tampereen islamin yhdyskunta ei siis ole vielä osallistunut viime aikoina tulleiden turvapaikanhakijoiden avustamiseen. Mustafa Karan mukaan tähän vaikuttaa myös se, että yhteydenpito ei ole toiminut.
– Paikallinen julkinen sektori tai kolmas sektori ei ole ollut mitenkään tekemisissä meidän kanssamme, ei ole ilmoitettu mitään. Meillä ei ole mitään tietoja. Mediasta vain seuraamme, ketkä tulee, milloin tulee ja kuinka paljon, Kara kertoo.
Tampereella auttamistoimintaan on kuitenkin myös varauduttu yli 20-vuotiseen kotouttamistyökokemukseen nojautuen.
Helsingissä yhteydenpito toimii Anas Hajjarin kokemuksen mukaan paremmin. Yhteydenpitoa auttajien välillä on ollut koko ajan.
– Punainen Risti on käynyt useammassa moskeijassa. Samoin vastaanottokeskuksista on käyty. Tiedän henkilökohtaisesti, että ainakin yhdyskunnassa Lönnrotinkadulla on käyty ja on sovittu joitakin toimia. Myös muista moskeijoista on tietääkseni otettu yhteyttä vastaanottokeskuksiin ja toisin päin.
Hajjar kertoo myös itse käyneensä vastaanottokeskuksissa selvittelemässä avun tarvetta.
Muslimijohtajilta kiitokset kirkolle
Anas Hajjar ja Mustafa Kara suhtautuvat molemmat myönteisesti siihen, että kirkot ovat majoittaneet suurimmaksi osaksi muslimienemmistöisistä maista saapuneita turvapaikanhakijoita.
– Kirkot tai synagogat tai moskeijat, kaikki me olemme ihmisiä. Kun joku kärsii todellista hätää, niin silloin pitäisi tietysti auttaa, Mustafa Kara kommentoi.
Hajjar ja Kara pitävät kunnioitettavana sitä, että kirkko on valmis auttamaan hädänalaisia, kun sillä on siihen paremmat mahdollisuudet kuin esimerkiksi juuri muslimiyhteisöillä.
– Tämä on kiitettävä asia. Kirkoilla on näitä paikkoja, myös pitkän tähtäimen majoituspaikkoja paljon enemmän, sanoo Hajjar.
– Paljon on puhuttu lähimmäisen rakkaudesta, toteaa Kara ja jatkaa:
– Se on se kaunis virsi kirjassa, mutta sitten kun todellisuus iskee, niin Euroopassa kuulee jopa pääministerin tasolta, että ”meidän kristilliset juuret ovat uhattuna, ei oteta niitä”. Näin sanoi Unkarin pääministeri esimerkiksi. Mutta paikalliset kristilliset järjestöt ovat varautuneet ja ottavat vastaan ja se on kunnioitettava teko, kun he hätää kärsiviä näin auttavat.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös: