Rovasti ja kirjailija Veli-Pekka Toiviainen kuoli 86-vuotiaana Hyvinkäällä 28.11.2025. Hän oli syntynyt 15.11.1939 Viipurissa.
Veli-Pekka oli vain kolmiviikkoinen, kun perhe lähti ensimmäistä kertaa evakkoon Antrean Noskuasta. Lukuisten muuttojen jälkeen perhe asettui Sääminkiin, Nojamaan koululle, jossa vanhemmat toimivat opettajina. Veli-Pekka kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnassa 1959.
Tulevaisuuden suunnitelmat menivät uusiksi, kun Veli-Pekka koki nuorena voimakkaan sisäisen kutsun Jumalan valtakunnan työhön, papiksi. Piispa Osmo Alaja vihki hänet papiksi syksyllä 1964. Työuransa Veli-Pekka aloitti Savonlinnan seurakunnan virallisena apulaisena.
Noina vuosina Veli-Pekka tutustui luterilaisen kirkon sisällä toimivaan evankelioimisjärjestö Kansan Raamattuseuraan (KRS) ja sen toiminnanjohtajaan, Mauri Tiilikaiseen. Kutsu järjestön työhön tuli 1966. Työ KRS:ssa kesti aina vuoteen 1985, viimeiset kuusi vuotta hän oli järjestön toiminnanjohtaja. Muiden tehtäviensä ohessa Veli-Pekka toimi myös Sana-lehden vastaavana päätoimittajana 1972‒1987.
Toiviaisen työuralta voidaan löytää useitakin tärkeitä, Suomen kokonaiskirkon kannalta merkittäviä avauksia. Vuonna 1973 Veli-Pekka toimi pääsihteerinä Suomen evankelioimiskongressi Ev-73:ssa. Kyseessä oli kirkon siihenastisen historian osanottajiltaan laajin kristillinen kokoontuminen Suomessa. Toinen merkittävä hänen aikanaan toteutettu tapahtuma oli Tässä Elämä -kampanja, jonka aikana yli puolet Suomen seurakunnista otti yhteyttä jäseniinsä puhelimitse.
KRS:n kauden jälkeen Veli-Pekka siirtyi rovastikuntapapiksi Ruotsiin vuosiksi 1985‒1987, sitten turisti- ja siirtolaispapiksi Espanjaan 1988‒1994 sekä jälleen Ruotsiin 1994‒2004, jolloin hän toimi Tukholman hiippakunnan hiippakuntapappina. Veli-Pekka oli kaksinkertainen rovasti, niin Suomen kuin Ruotsinkin kirkossa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2004, ja toimi eläkkeellä vielä turistipappina Kreikassa ja Espanjassa.
Veli-Pekka Toiviainen oli ennen muuta aikaansaava toiminnan mies. Monet muistavat Pedro-papin työn Espanjassa juuri aktiivisen toiminnan aikana seurakuntien perustamisineen. Ei siis ihme, että varsinaisen työn ohella hänellä riitti energiaa vielä toisaalle. Veli-Pekka oli innokas laulaja. Viimeisinä vuosinaan hän lauloi Hyvinkään Oratoriokuorossa. Espanjan-vuodet saivat hänet innostumaan golfista, jota harrastusta hän jatkoi vielä eläkkeellä Hyvinkäällä.
Kolmas Veli-Pekan harrastus oli kirjoittaminen, kirjallisuus. Hänen kirjoittamiaan kirjoja on runsaat 20. Eläkevuosinaan hän paneutui karjalaisiin sukujuuriinsa ja kirjoitti perheensä vaiheista Karjala-trilogian.
Veli-Pekka Toiviaisen syvin kutsumus oli palvella Jumalaa papin tehtävissä. Hän toivoi, että hänet siunataan papin kaftaanissa. Ja näin tapahtui. Pitkä elämä, merkittävä työ ja ura ja viimeisten vuosien sairaus on päättynyt. Karjalan poika on päässyt kotiin, josta ei enää tarvitse muuttaa mihinkään.
Hannu Nyman
Ensio Klemi
Kirjoittajat ovat Veli-Pekka Toiviaisen työtovereita.