Kirkkoneuvos, varatuomari Pirjo Pihlaja kuoli Helsingissä 25. helmikuuta 2026 äkillisen sairauskohtauksen seurauksena. Hän oli vasta 60-vuotias. Pirjo Pihlaja oli syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Kangasniemellä Etelä-Savossa, mutta suvun pohjalaiset juuret olivat hänelle tärkeitä.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Pihlaja hakeutui opiskelemaan oikeustiedettä Turun yliopistoon. Valmistuttuaan 1992 hän auskultoi ja sai varatuomarin arvon 1993. Hän työskenteli joitakin vuosia muun muassa Mikkelin käräjäoikeudessa, kunnes hänet valittiin lakimiesasessoriksi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin, aluksi sijaiseksi, mutta sen jälkeen vakituiseen virkaan 1997. Osan aikaa hän oli virkavapaalla ja toimi Helsingissä kirkkohallituksen sihteerin viransijaisena. Tästä virasta saatu kokemus ja työyhteisöön tutustuminen lienee ollut taustalla siinä, että hän haki avoimeksi tullutta kirkkoneuvoksen virkaa, johon hänet valittiin kirkolliskokouksessa 2008.
KIRKKONEUVOT PIHLAJA teki pitkän työuran Kirkkohallituksen hallinnollisen osaston johtajana ja kirkon pääjuristina. Hänen työpöydällään olivat vuosien kuluessa jokseenkin kaikki Suomen evankelis-luterilaiset kirkon suuret hallinnolliset uudistushankkeet, joita hän sitoutuneesti ja ammattitaitoisesti johti. Osa hankkeista ei perusteellisesta valmistelusta huolimatta edennyt päättävissä elimissä. Tunnollisena viranhaltijana kirkkoneuvos Pihlaja ei jäänyt valmistelun kariutumista murehtimaan. Hänen työtapansa oli eteenpäin suuntautuva, ja hänelle luonteenomaista oli etsiä niitä ratkaisuja, jotka parhaiten edistivät kirkon ja sen seurakuntien etua.
Suurin yksittäinen asiakokonaisuus hänen urallaan oli kirkkolain uudistamishanke, joka kesti kokonaisuudessaan yli viisitoista vuotta. Laajaan asiakokonaisuuteen sisältyi monia vaiheita, joita kirkkoneuvos Pihlaja johti ja edisti laajassa yhteistyössä. Tässä yhteydessä ja säännöllisesti muutoinkin hän oli kuultavana eduskunnan eri valiokunnissa. Suuri lakikokonaisuus hyväksyttiin lopulta kirkolliskokouksessa 11.11.2021 ja eduskunnassa 2.3.2023. Lait tulivat voimaan 1.7.2023. Hankkeeseen liittyvä kommentaarityö on meneillään, mutta jää nyt ilman kirkkoneuvos Pihlajan osaamista.
Kirkkoneuvos Pihlajan tehtäviin Kirkkohallituksen hallinto-osaston johtajana kuului laajasti osallistumista päätöksentekoelinten työhön. Kirkolliskokous, piispainkokous ja kirkkohallituksen täysistunto olivat merkittävä osa hänen arkeaan. Hän osallistui päätöksentekoon eleettömästi mutta vankalla asiantuntemuksellaan vakuuttaen. Hänen näkökohtansa otettiin auliisti huomioon.
TYÖYHTEISÖSSÄ PIRJO Pihlaja tunnettiin suvereenista kirkollisen ja julkishallinnon lainsäädännön osaamisestaan ja sitoutuneesta asioihin paneutumisesta. Hänen kanssaan työskennellessä saattoi luottaa siihen, että asiat hoituivat ajallaan ja päätösesitykset olivat huolella valmisteltuja. Kirkkohallituksen johtoryhmässä ja roolissaan kansliapäällikön sijaisena Pihlaja kantoi myös omaa osastoaan laajempaa vastuuta.
Kolmenkymmenen vuoden työskentely ensin tuomiokapitulissa ja sitten Kirkkohallituksessa juristina kertoo poikkeuksellisesta sitoutumisesta kirkkoon. Pihlajan tarkkuus mutta samalla laaja-alaisuus eri juridiikan lohkoilla tietosuojasääntelystä hallintolainkäytön kautta perusoikeuksiin tai vaalilainsäädäntöön oli vakuuttavaa, suorastaan häikäisevää. Hän toi aina oman asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön korostamatta sitä millään tavoin. Hänelle tuntui olevan itsestään selvää, että asiat on osattava. Pihlaja oli terävä-älyinen, nopea ja huumorintajuinen ihminen. Hänen kanssaan oli nautittavaa keskustella elämän kummallisuuksista erityisesti hänen suoruutensa ja analyyttisyytensä vuoksi. Yhdessä nauraminen oli hyve.
Kirkkohallituksen työyhteisössä Pirjo Pihlajan yllättävä poismeno kosketti kaikkia. Parin viime vuoden aikana virastossa on tehty suuria muutoksia, ja raskaan muutosprosessin jälkeen oltiin pääsemässä uuteen vaiheeseen. Siinäkin olisi tarvittu Pirjo Pihlajan sitoutunutta ja varmaa otetta. Työyhteisö muistaa häntä arvostaen ja ottaa osaa lähipiirin suruun.
Pekka Huokuna
Tapio Luoma
Anna Kaarina Piepponen
Kirjoittajat ovat Pirjo Pihlajan entinen esihenkilö ja työtovereita.