Teologisia väitöskirjoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin kolmekymmentä kolmessa eri yliopistossa. Eniten niitä tehdään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Viime vuosina Helsingin yliopistossa tehtävien väitösten määrä on vaihdellut kahdeksan ja kahdenkymmenen välillä.

Itä-Suomen yliopiston teologisella osastolla valmistuu tällä tietoa tänä vuonna kuusi väitöskirjaa.

– Englanninkielisten väitösten määrä on pysynyt suunnilleen samana. Molemmilla kielillä julkaistaan tasaisesti. Siitä pidetään huolta, että näin tapahtuu jatkossakin, kirkkohistorian professori, teologian osaston johtaja Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Vuodesta 2017 lähtien on Itä-Suomen yliopistossa teologiasta tehty 26 väitöskirjaa, joista 14 englanniksi ja 12 suomeksi.

HUMANISTISTEN TIETEIDEN, psykologian ja teologisen tiedekunnan dekaani, uskontotieteen professori Peter Nynäs kertoo, että teologian aloilla Åbo Akademissa tehdään vuosittain noin viidestä kuuteen väitöskirjaa. Viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyistä 17 väitöksestä yhdeksän on englanninkielisiä.

Sekä Helsingissä että Åbo Akademissa englanninkielisten väitöskirjojen osuus on vähitellen kasvanut.

Peter Nynäs näkee sille kaksi syytä.

– Uskontoa ja teologiaa koskeva kansainvälinen akateeminen keskustelu käydään englanniksi.

Hänen mukaansa uskonnon ja kirkollisen teologian kehitys Suomessa sekä vastaava kehitys ulkomailla nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.

– Niitä on vaikea tutkia ilman, että tämä otetaan huomioon, Nynäs sanoo.

HELSINGIN YLIOPISTON teologisen tiedekunnan tohtorin tutkintojen tavoitteena on ollut viime vuosina 15–16 tutkintoa. Hyväksyttyjen väitöskirjojen määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain.

Viime vuosina englanninkielisiä ja suomenkielisiä väitöksiä on ollut suunnilleen yhtä paljon. Vuodesta 2017 lähtien on tehty tai hyväksytty 95 väitöskirjaa, joista 50 englanniksi, 44 suomeksi ja yksi väitöskirja saksaksi.

Kaikki Helsingin yliopistossa tänä vuonna tähän mennessä hyväksytyt yhdeksän väitöskirjaa on kuitenkin tehty englanniksi.

– Kansainväliset aiheet painottuvat. Myös Suomea kuvaavia aiheita kirjoitetaan nykyään englanniksi ja kansainväliselle lukijakunnalle, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan systemaattisen teologian professori Risto Saarinen sanoo.

Saksankielisten väitöskirjojen osuus on vähentynyt huomattavasti.

– Se heijastaa koulujen kielenopetuksen muutoksia. Saksantaitoisia tarvitsemme lisää, Saarinen toteaa.

PETER NYNÄSIN mukaan Åbo Akademissa tutkittiin aiemmin enemmän yksittäistä uskontoa ja sen historiaa, väitösaiheiden näkökulma on siirtynyt enemmän nykypäivään.

Sama nykypäivää painottava muutos näkyy myös Kirkon tutkimuskeskuksen apurahoissa.

Vuoteen 2025 asti voimassa olevissa apurahojen painotuksiin on listattu kirkon missio muuttuvassa yhteiskunnassa, luterilaisuuden ja kristinuskon globaali kehitys, kirkon talous, digitalisaatio ja toimintakulttuurin kehittäminen, kristillinen spiritualiteetti nykyaikana sekä ekoteologia.

Risto Saarisen mukaan Kirkon tutkimuskeskuksen apurahapainotuksilla on vaikutusta siihen, mistä aiheista tutkimusta tehdään.

– Rahoitetut tutkimukset etenevät tietenkin muita ripeämmin. Kirkon tutkimuskeskus on edelleen merkittävä rahoittaja, vaikka sen apurahojen yhteissummaa on karsittu.

Ilkka Huhta sanoo, ettei hän ole havainnut Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjojen aiheissa erityistä trendiä tai muutosta.

– Toimimme kuten ennenkin, eli tutkimme sitä mikä on tutkimuksen arvoista ja tärkeää.

Sen sijaan Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan muoto artikkeliväitöskirjan suuntaan on yleistymässä kaikissa oppiaineissa.

– Toki myös monografiaväitöksiä tehdään edelleen, Ilkka Huhta sanoo.

Risto Saarisen mukaan artikkeliväitöskirjojen osuus on nousussa myös Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, mutta monografioitakin tehdään paljon.

– Aihe määrittää pitkälti julkaisutavan.