Imatralla vaihdetaan alttaritauluja. Vastikään desakralisoidun Imatrankosken kirkon Jeesusta esittävä alttaritaulu siirretään Tainionkosken kirkkoon, jonka nykyinen moderni alttaritaulu siirretään Olavinkulman seurakuntatiloihin.

Imatran seurakunnalla on ollut kolme kirkkoa: pääkirkkona toimiva Tainionkosken kirkko, remontissa ja käyttökiellossa oleva Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko sekä myös pitkään käytöstä poissa ollut Imatrankosken kirkko. Seurakunta on todennut, ettei se tarvitse omaan toimintaansa kolmea kirkkoa eikä sen talous kestä kolmen kirkon ylläpitoa.

Sisäilmaongelmien vuoksi käyttökelvottomana ollut Imatrankosken kirkko hyvästeltiin ja desakralisoitiin eli poistettiin kirkollisesta käytöstä helmikuussa. Kirkko on tarkoitus myydä sellaisenaan tai purkaa ja myydä sen tontti.

Imatrankosken kirkon alttaritaulu ja esineistö on kuitenkin vanhaa Jääsken kirkon perintöä, jota seurakunta haluaa nyt vaalia Tainionkosken kirkossa. Jääsken kirkko jäi talvisodassa valtakunnan rajan toiselle puolen ja poltettiin jatkosodan vetäytymisvaiheessa.

IMATRANKOSKEN KIRKON alttaritaulu on Arvid Liljelundin öljymaalaus Tulkaa minun tyköni vuodelta 1888. Se sijoitetaan Tainionkosken kirkkoon alttaritauluksi. Nykyinen Tainionkosken kirkon alttaritaulu on on taidemaalari Kristiina Uusitalon isokokoinen öljymaalaus Nyt katselemme kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin vuodelta 1997. Sille on löytynyt sopiva paikka Imatran keskustassa sijaitsevasta Olavinkulmasta, jossa pidetään lasten, nuorten ja aikuisten toimintaa sekä juhlatilaisuuksia ja messuja.

Alttaritaulun lisäksi Imatrankosken kirkkoon sijoitettua Jääsken esineistöä ovat ehtoolliskannut, kalkki eli ehtoollismalja ja pateeni eli ehtoollisleipälautanen, kirkolliset tekstiilit kuten kalkkiliinat, kirjaliinat, alttarivaate ja kasukka sekä useat erilaiset kynttilänjalat. Niitä asetetaan nyt näytille Tainionkosken kirkkoon murtosuojattuihin vitriineihin. Ehtoollisvälineet säilyvät käytössä jatkossakin.

Jääsken seurakunnan esineet ovat Kirkkohallituksen omaisuutta. Kirkkohallitukselta on saatu hyväksyntä esineiden uusille sijoituspaikoille ja lisäksi on saatu ohjeet kirkollisten tekstiilisen puhdistamista varten.

– Esineiden käyttäminen on paras tapa vaalia niihin liittyvää kulttuuriperintöä, Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto toteaa Imatran seurakunnan tiedotteessa.

IMATRAN SEURAKUNNAN vt. kirkkoherra Susanna Halla pitää kirkkoneuvoston päätöstä Jääsken esineiden sijoituspaikasta hyvänä ratkaisuna.

– Pidän todella arvokkaana sitä, että Jääsken esineet pysyvät Imatralla ja että ne ovat jatkossakin sellaisessa paikassa, johon ne on tarkoitettu, eli kirkossa. Ne kantavat mukanaan tärkeää historiaa ja kulttuuriperintöä, Halla sanoo.

Imatrankosken kirkossa olleet 1960-luvulta peräisin olevat Jääsken osuuskassan lahjoittamat ehtoollispikarit ja ehtoollismalja lahjoitetaan Rautjärven uuteen kirkkoon, joka vihitään käyttöön elokuussa. Imatrankosken kirkon muuta esineistöä puhdistetaan ja siirretään käyttöön muihin seurakunnan tiloihin. Sellainen esineistö, jolle seurakunnalla ei ole enää jatkossa käyttöä, voidaan lahjoittaa seurakuntalaisille.

– Suunnitelmissa on järjestää tilaisuus, jossa halukkaat voivat hakea tilan irtaimistoa omaan käyttöönsä. Olennaista on, että hakijat ymmärtävät, että kyseessä on sisäilmaongelmainen rakennus. Esineistön jatkokäyttöön liittyy riskejä, jotka ovat tärkeää tiedostaa, Susanna Halla korostaa.

Lue myös

Sisäilmaongelmat sulkevat Imatralla kaksi kirkkoa kerralla

Kolmen ristin remontti Imatralla käynnistyi – rahoitus ei ole kuitenkaan vielä varma