Viisi suomalaista miestä vihittiin 3.9. Pietarissa Inkerin kirkon papeiksi. Vihkimys on herättänyt kuluneen viikon aikana runsaasti keskustelua vihkimyksen hakemisen syistä ja seurauksista. Myös arkkipiispa on kommentoinut asiaa Kotimaalle. Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen uumoili kolumnissaan yhdeksi Inkerissä vihkimisen syyksi sitä, että ”naispappeuteen torjuvasti suhtautuvat miesteologit eivät saa Suomen kirkossa pappisvihkimystä joukossa, jossa ei olisi naisia. Mutta Inkerin kirkossa asia järjestyy.”
Vaikka vihkimyksen saaneet on vihitty palvelemaan Inkerin kirkkoa, osa heistä työskentelee päätoimisesti Suomessa eri herätysliikkeiden palveluksessa. Mutta mitä kirkollisia toimituksia ja tehtäviä Inkerin kirkkoon vihitty pappi saa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimittaa?
KIRKKOLAIN SEITSEMÄNNEN luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan, että papilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kirkkojärjestyksen mukaisesti ”vihitty pappisvirkaan tai jolle on myönnetty oikeus toimittaa pappisvirkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa”. Inkerin kirkon papiksi vihitylle tuo oikeus ei tule suoraan. Käytännössä toisen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi vihityn tulee antaa myös Suomessa pappislupaus, jotta hän saa oikeuden toimittaa papin virkaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä.
Mutkikkaammaksi asia muotoutuu vasta yksittäisten toimitusten osalta. Piispainkokouksen toukokuussa 2023 annettu päätös (päätös 177) mahdollistaa ”toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin” oikeuden suorittaa ”yksittäistapauksessa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia”.
Piispainkokouksen päätös ei kuitenkaan yllä kaikkiin kirkollisiin toimituksiin. Esimerkiksi avioliittoon vihkiminen on edelleen toimitus, jonka vain Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi tämän kirkon piirissä toimittaa. Oman poikkeuksensa muodostaa myös hautaan siunaaminen, jonka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papistoon kuulumaton pappi voi toimittaa, jos hautaan siunattava on eläessään näin toivonut ja kirkkoherra myöntää luvan.
PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖS ei kuitenkaan jätä epäselväksi sitä, että kyseessä on oltava yksittäistapaukset. Yksittäistapauksienkin suhteen (kuten kasteiden yms.) vierailevan papin on oltava yhteydessä alueen kirkkoherraan. Espoon hiippakunnan lakimiesasessori Aappo Laitinen kiteyttää, että jos Inkerin kirkkoon vihityt papit haluavat toimittaa pappisvirkaa Suomessa, asiasta päättävät piispa ja tuomiokapituli. Lisäksi heidän tulee antaa pappislupaus.
– He eivät voi automaattisesti tulla toimittamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimituksia. Perussäännöt ovat selkeät. Olennaista on se, että yksittäistapauksistakin on aina sovittava kirkkoherran kanssa.
Lue Inkerin kirkon papeiksi vihittyjen haastattelu tästä!