Tällä viikolla esikoislestadiolaisen liikkeen kaksi jäsentä kertoi Kotimaa-lehdessä, että joukko esikoislestadiolaisia perustaa oman järjestönsä, Esikoiset ry:n. Syy siihen on niin kutsuttu sakramenttiseparatismi.
Eräät esikoislestadiolaisen liikkeen maallikkosaarnaajista ovat viime talvesta lähtien toimittaneet ehtoollisia ja myös kastaneet lapsia. Ensimmäinen esikoislestadiolaisten maallikoiden jakama ehtoollinen tapahtui itsenäisyyspäivän alla Mikkelin esikoislestadiolaisten rukoushuoneella, Kotimaa24 kertoi joulukuussa.
Maallikkojen suorittamat kasteet tulivat tammikuun aikana.
Sakramenttien ottaminen omiin käsiin on vastoin evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja kirkkojärjestystä. Kirkon mukaan sakramenttien jakaminen kuuluu yksiselitteisesti papeille. Esikoislestadiolaisessa liikkeessä ei heitä kuitenkaan käytännössä ole.
Taustalla jännitteinen kokous toukokuussa
Esikoislestadiolaiset ottivat kiistan keskusteltavaksi toukokuisessa kokouksessaan. Kotimaa kertoi silloin, kuinka tilaisuudessa oli havaittavissa selkeä ristiriita sakramenttiseparatismia kannattaneiden ja vastustaneiden välillä.
Kokouksessa äänestettiin siitä, pitäisikö liikkeen jäsenten saada äänestää kysymyksessä. Hallituksen kanta voitti. Sen mukaan asiasta päättää esikoislestadiolaisten hengellinen hallitus eli Ruotsin Lapin vanhimmat ja kotimaan sananpalvelijat.
– Kokouksen asetelma oli jännitteinen. Ei tällaista ollenkaan saisi olla. Tämä oli kuin puoluepolitiikkaa pahimmillaan, sanoi Eljas Waltari
Kotimaa-lehdelle toukokuussa.
Hän kuvaili tunnelmaa tuolloin sellaiseksi, ettei äänestyksessä vähemmistöön jääneitä ymmärretty.
– Joku vanha ystävä sanoi minulle, että ”älä lähde minnekään”, siis liikkeestä. Minä vastasin, että enhän minä ole lähdössä, vaan te toiset olette lähdössä uusille teille. Me konservatiivit pysymme vanhalla kannalla. Mutta näin asia kansanliikkeessä helposti tulkitaan, eli että me vanhakantaiset olemmekin niitä separatisteja, Waltari sanoo.
Tilanne johti siihen, että sakramenttiseparatismia vastustaneet esikoislestadiolaiset päättivät heinäkuun lopussa perustavansa oman yhdistyksensä.
Mitä tästä seuraa?
Eropäätös on raskas toimi, joka jakaa paitsi liikkeen myös yksittäisiä sukuja ja perheitä. Herätysliikkeen tasolla lestadiolaisuudessa on aiemminkin erottu.
Liikkeen tasolla Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen
analysoi tapahtumia näin Kotimaa24:lle:
– Enemmistö etääntyy kirkosta, mutta pysyy sen sisällä. Vähemmistö jatkaa aikaisempaa linjaa, jossa oma seuratoiminta yhdistyy yhteistyöhön paikallisseurakuntien kanssa.
Yksilötasolla esikoislestadiolainen tulee kuitenkin päätöksen tehtyään eronneeksi jostakin osasta liikettä.
Lestadiolaisuutta tutkineen Tuomas Palolan mielestä kaikkiin lestadiolaisen liikkeen jakaantumisiin liittyy surua, hän kertoi Kotimaa24:n haastattelussa. Näin erityisesti silloin, jos keskustelua ei pystytä käymään kunnolla eikä lopultakaan ole yhteistä näkemystä edes yhteisen pohjan murtumisesta. Selkeys ja avoimuus asioiden käsittelyssä auttaisivat yksilöitä hyväksymään tapahtuneen.
Hajaannukset ovat olleet tutkijan näkökulmasta suuria tragedioita, joiden aikaansaamia traumoja käsitellään perheissä ja suvuissa vielä kolmannessa ja neljännessä polvessa.
Kuva: Risto Hämäläinen. Esikoislestadiolaisten ensimmäinen maallikkoehtoollinen järjestettiin joulukuussa Mikkelissä.
Lue lisää:
Professori Jouko Talonen: Esikoislestadiolaisuuden enemmistö etääntyy kirkosta
Tutkija Palola: ”Kulkeeko vanhoillislestadiolaisuus saman tien kuin esikoisuus?”
Uusi yhdistys perustettu – Esikoislestadiolainen herätysliike jakautuu
Esikoislestadiolainen herätysliike pelkää jakautumista