Perjantaina tulee kuluneeksi 200 vuotta merkittävän ukrainalaissyntyisen, Venäjällä toimineen säveltäjän Dmitri Bortnjanskin (k. 10.10.1825, juliaanisen kalenterin mukaan 28.9.) kuolemasta. Säveltäjää muistetaan myös Suomessa, kun Pyhän Kolminaisuuden kirkon Troitsan kuoro muistaa häntä ja hänen työtään Helsingin Uspenskin katedraalissa 10.10. klo 19 alkavalla juhlakonsertilla.
Bortnjanski tunnetaan erityisesti laajasta ortodoksisen kirkkomusiikin tuotannostaan, ja häntä on nimitetty muun muassa ”Venäjän Palestrinaksi”. Hänen tuotantoonsa kuuluu esimerkiksi 72 liturgista hymniä, joista 26 kaksoiskuorolle, 45 hengellistä kuorokonserttoa, kolmiääninen Johannes Krysostomoksen liturgia -palvelus ja kahdeksan hengellistä trioa.
Bortnjanski lähetettiin Ukrainasta seitsemänvuotiaana laulajaksi Pietarin hovikapellaan, jossa hän opiskeli musiikkia venetsialaisen Baldassare Galuppin oppilaana. Hän lähti vuonna 1768 opettajansa mukana Venetsiaan jatkamaan opintoja. Pietariin Bortnjanski palasi kymmenen Italian-vuoden jälkeen. Hänet nimitettiin vuonna 1779 hänet Pietarissa hovikapellan kapellimestariksi ja 1796 kuoronjohtajaksi, jota tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Bortnjanski oli ensimmäinen hovikapellan kuoronjohtaja, joka sai oikeuden jakaa esityslupia kaikelle kirkkomusiikille Venäjällä. Niinpä hänen vaikutuksensa Venäjän 1800-luvun kirkkomusiikkiin oli huomattava.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virren 579 Oi Herra, korkein valtiaamme juhlava sävel on Bortnjanskin sävellys. Valtiopäivävirtenä vuonna 1881 virsikirjaan tulleen virren sanat alkoivat Oi Herra siunaa ruhtinaamme. Virren sävelmällä alun perin esitetty ortodoksinen teksti alkaa sanoilla ”Ken kielin voisi kuvaella”. Sävel tunnetaan myös monissa muissa protestanttisissa läntisissä kirkoissa.
Lue myös:
Glow-festivaalia vietettiin jo toisen kerran — Jaakko Löytty palkittiin elämäntyöstään
Moskovan kanssa yhteistyötä jatkanut ortodoksinen metropoliitta menettää Ukrainan kansalaisuuden
Ilmoita asiavirheestä