Näyttelijä Seela Sella oli arkkipiispa Tapio Luoman haastateltavana Turun Kirjamessuilla Logomossa sunnuntai-iltapäivänä. Sellan ja Luoman kohtaaminen kokosi Logomon suurimpaan saliin täpötäyden yleisön. Kirjamessujen teema oli Aloita uusi tarina.
Arkkipiispa aloitti kysymällä Seela-nimen alkuperään liittyvästä tarinasta. Kyseinen sana esiintyy psalmiteksteissä eräänlaisena välisanana. Erikoiseen etunimeen oli päädytty koska Seelan äiti oli tahtonut antaa tyttärelleen vastapainoa tavalliseen Virtanen-sukunimeen.
Nimen taustaan liittyvä tarina oli eräänlaista lämmittelyä Seelan Sellan lavakarismalle. Arkkipiispa totesikin kirjamessujen teemaan liittyen Sellalla olevan huikea kyky tarinoiden kertomiselle.
− Tarinoiden kertominen on ammattini ja niiden kautta kontaktin saaminen yleisöön, Seela Sella vastasi.
Hän selvensi sanomaansa nousemalla ylös ja esittämällä Eino Leinon runon Legenda. Kyseisessä legendassa Herra ja Pyhä Pietari kiertävät Suomea. Runossa kuljetaan pitkin köykkyselän, köyhän kansan karua ja kylmää maata. Runo päättyy sanoihin:
Pois Herra kulki kanssa Pietarin.
Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin
sa istut koivun alla, on kuin täällä
viel´liikkuis Herran hymy vetten päällä.
− Tämä on niin suomalainen tarina, tämä on meidän tarinamme. Jokainen voi kuvitella Herran hymyn usvaisen järvenselän päällä, Seela Sella sanoi lausuttuaan Leinon Legendan.
SEELA SELLA muistutti siitä, että parhaimmillaan tarina yhdistää ihmisiä.
− Me ihmiset tavoitamme toinen toisemme tarinoiden kautta.
Hänen mukaansa kaikki taide syntyy yrityksestä saada kontaktia toiseen ihmiseen.
Arkkipiispa kysyi mikä tarina on erityisesti puhutellut häntä viime aikoina.
Se liittyi avaimiin ja pieneen lapseen. Seela Sella oli etsinyt kotinsa avaimia ennen ulos lähtemistä yhdessä ystävänsä pienen lapsenlapsen kanssa. Lapsi oli seurannut pitkään jatkunutta etsintää ja kysynyt, tarvitaanko joka asiaan avain. Ja että tarvitaanko myös satuihin avain. Ja todennut lopuksi, että siinä tapauksessa hän tahtoisi yleisavaimen.
Seela Sella sanoi, että ihmisillä tämä yleisavain on empatia toisia ihmisiä kohtaan.
− Se on toisen ihmisen kuuntelemista sekä toiselle ihmiselle oman tarinansa kertomista.
Luoma kysyi Sellalta, mikä tekee tarinasta hyvän.
− Sen pitää koskettaa. Tunteiden kautta saamme lisää tietoa itsestämme ja toisistamme.
TAPIO LUOMA kysyi seuraavaksi, miten näyttelijä oppii pois roolistaan esityksen jälkeen ja palaa omaksi itsekseen. Hän sanoi piispana joutuvansa kysymään tätä myös itseltään. Roolista pois pääseminen on Sellan mukaan maailman helpointa.
− Näytelmän jälkeen se on kiitokset, sillä siisti ja sitten kotiin. Piispana se on sitä, että kun olet saarnannut, se on siinä.
Voi olla, että arkkipiispalla olisi ollut sanomista siihen, loppuuko piispan työ saarnan pitämiseen. Hän antoi kuitenkin tyylikkäällä tavalla tilan Seela Sellalle, eikä täyttänyt sitä omalla puheellaan.
Seela Sella totesi myös, että arkkipiispalla on toki näyttelijää suurempi vastuu. Sellan mukaan piispa ei voi näytellä rooliaan, sillä silloin kirkon penkissä ei istuisi kukaan.
Tästä hän siirtyi puhumaan sanojen näyttelijä ja näyttäjä eroista. Hän käyttää itsestään mieluummin sanaa näyttäjä kuin näyttelijä, sillä hän sanoi tahtovansa näyttää toisen ihmisen tunteita, ei näytellä niitä.
Arkkipiispa kysyi Sellalta onko hänellä ollut epämiellyttäviä rooleja.
− Ei sellaisia ole ollut. Esimerkiksi Hitlerin rooli oli yksi kiitollisimpia.
Seela Sella on esittänyt Hilteriä Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotannossa Michael Baranin kirjoittamassa näytelmässä Hitler ja blondi.
Luoman ja Sellan noin puolen tunnin kohtaamisessa aika kului aivan liian nopeasti, keskustelua olisi seurannut paljon pidempään. Tapio Luoman viimeinen kysymys koski sitä mikä on hyvä vanheneminen.
− Riittävän ajoissa pitää alkaa miettiä kuolemaa ja luopumista. Vaikeaahan se on, jos elää vain työnsä kautta. Pitää oppia valitsemaan se mistä luopuu. Pitää miettiä itselleen merkityksellistä työtä, eikä sen tarvitse olla palkallista. Se voi olla esimerkiksi isoäitinä toimimista.
Sellan mukaan silloin kun ihmisellä on merkityksellistä tekemistä, hänellä on normaali itsetunto.
Entä kuolema? Sitä ei Sellan mukaan voi ohittaa esimerkiksi lasten kanssa puhuessa, sillä kuolema on niin suuri asia.
Ja koska Seela Sella on näyttäjä, niin loppuun yleisö sai kuulla hänen esittämänään Eino Leinon runon Hymni tulelle. Se päättyy sanoihin:
On elon aika lyhyt kullakin.
Siis palakaamme lieskoin leimuvin,
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää, mut henki taivahalle.
Tapio Luoman ja Seela Sellan keskustelu oli arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmän järjestämä. Arkkipiispa Kari Mäkisen aikana alkaneen työryhmän puheenjohtajana toimii Tapio Luoman erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi.
Lue myös:
Nämä kirjat ovat ehdolla Vuoden kristilliseksi kirjaksi
Ilmoita asiavirheestä