Pohjoisessa aurinko paistaa aina matalalta. Rovaniemellä valon ja lämmön säteet osuvat kasvoille ikiaikaisten vaarojen ympäröimässä maisemassa. Tai ainakin vielä osuvat.

Matkailun vastuulliseen suunnitteluun viime vuosina syventynyt Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola kuunteli kesäkuussa ihmeissään Rovaniemen kaupunginvaltuuston kokousta. Keskusaukiolle kaupungin sydämeen annettiin lupa rakentaa 18-kerroksinen tornihotelli.

– Ja viereen nousee lyhytvuokraushotelli. Keskustelua seuratessa oli mielenkiintoista havaita, miten eri tavalla ihmiset näkevät sen, mikä on kaupungissa hienoa.

Veijolalle mielikuva kaupungin yläpuolelle nousevasta tornista on epämiellyttävällä tavalla hätkähdyttävä.

Professorin mielestä moiset pilarit pilaavat vaaramaisemaan sulautuvan Alvar Aallon kädenjäljen ja mahdollisuuden kehittää vaikkapa pariisilaistyylistä aukioelämää. Aurinko jää korkeiden rakennusten taakse piiloon ja tuuliolosuhteet muuttuvat epämiellyttäviksi.

SOILE VEIJOLA on ehtinyt valmentaa yliopistossa jo useampia sukupolvia turismin asiantuntijoita, joilla on valmiudet kehittää matkailuteollisuutta ja matkailukulttuuria kestävämmiksi.

Tänä kesänä hänestä on tuntunut, että tarjottu tutkimustieto valuu hukkaan, kun se jätetään kaupunkisuunnittelussa melko lailla käyttämättä.

Koronapandemian sulkutoimien aikana moni alkoi uskoa, että ihmiskunta sittenkin kykenisi suuriin elämäntapamuutoksiin. Veijolakin toivoi, että ympäristöä kuormittavaa lentolomailua ei enää haluttaisi yhtä paljon kuin maapallon elinkelpoisuutta.

Tilastot näyttävät toista. Vuonna 2020 matkailu väheni neljännekseen, mutta tämän vuoden loppuun mennessä matkustusmäärät näyttävät palaavan koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, YK:n alainen Maailman turistijärjestö UNWTO raportoi.

Kansainvälistä matkailua Suomeen edistävän Visit Finlandin mukaan Lapin matkailun volyymi ylitti viime talvena koronapandemiaa edeltäneen tason.

Maailmanlaajuisesti matkailuteollisuus tuottaa noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2030 maasta toiseen matkustavia arvioidaan olevan jo 1,8 miljardia.

Turismi on maailman nopeimmin kasvava talouden sektori. Eurooppalaiset matkustavat eniten, mutta nopeinta kasvu on Lähi-idässä, kertoo Maailman talousfoorumi.

HOUKUTELTUNAKAAN PROFESSORI ei suostu paasaamaan järkeä jättimäisten lukujen äärellä. Moralisoinnilla ei kuulemma ole muutosvoimaa. Hän puhuu mieluummin riittävän kokoisesta ikkunasta ja samana pysyvästä maisemasta, jotka auttaisivat stressaantunutta ihmistä rauhoittumaan. Aina ei tarvitse matkustaa uusien ärsykkeiden äärelle.

– Ilmanaikuisia ovat lasiseinät, joiden kautta luonnon sanotaan tulevan sisään. Kun ikkunoiden alla on seinää, saadaan paikka kirjahyllylle, eivätkä linnut törmäile lasiin.

Veijola pohtii tarpeiden ja toteutumien ristiriitaa Iijoen varressa, lapsuuden kesiensä mummulan pihapiirissä. Rakennuksissa ilma vaihtuu painovoimalla, ja hirret pitävät koko lailla huolen itsestään. Opettajavanhemmilla oli pitkät kesälomat, ja isä kalasti sukunsa tapaan Perämerellä.

– Matkailumarkkinoinnissa käytetään paljon hyväksi perinteistä suomalaista tapaa olla ja toimia, mutta matkailu kuitenkin toteutetaan ihan toisilla periaatteilla.

Hemmottelutorneja on kaikkialla. Emme me niitä tarvitse.

PERINTEISTEN TAITOJEN tunteminen auttaisi tutkijan mukaan tulevaisuuden rakentamista kestäväksi. Esimerkiksi vanhaa rakennuskantaa ja kotoperäistä, käytännöllistä estetiikkaa kannattaisi vaalia.

– Hemmottelutorneja on kaikkialla. Emme me niitä tarvitse.

Veijolaa on tänä kesänä pohdituttanut etenkin matkailuteollisuuden osallistuminen voimistuvaan globaaliin vitsaukseen, keskittymiskyvyn katoamiseen. Emme kykene olemaan läsnä omassa elämässämme, voimme huonosti, syömme epäterveellisesti eivätkä lapset enää leiki. Miten matkailupalvelut osallistuvat tähän suureen muutokseen?

– Wau-elämys kuluu. Ensi kerralla sen pitää olla isompi. Antoisampi on ponnistelun kautta syntyvä ilo.

Veijola huokaa. Maankäytön taloudellisen tuottavuuden maksimointi tuntuu ohjaavan myös turismia.

– Eri puolilla Suomea sijaitsee upeita, hyvin suunniteltuja korpihotelleja, joiden on annettu ränsistyä, vaikka ne olisivat ihania rauhoittumispaikkoja. Ne eivät ehkä kiinnosta matkailuyrittäjiä siksi, että niitä pitäisi kunnostaa aikakautensa menetelmin eikä niitä voi monistaa.

PARHAITEN STRESSIÄ purkavat ja hyvinvointia lisäävät lintujen laulu ja veden ääni.

– Linnun laulu kertoo paljon. Se on viesti, että täällä on puita, varjoa ja elävä paikallinen ekosysteemi. Kun linnut katoavat, katoaa paljon muutakin.

Ounasvaarasta puhuessaan Veijolan ääni kipakoituu. Monelle sukupolvelle tärkeälle vaaralle ja kaupunkilaisten lähiluontoon suunnitellaan majoitusrakentamista matkailijoille. Suunnitellut kaksikerroksiset paritalot tekisivät ainutlaatuisesta yhteisestä henkisestä omaisuudesta maksullista.

Mitä matkailuyrittäjät ja -sijoittajat nyt tarvitsisivat?

– Historian tajua ja suostumista kohtuullisuuteen. Kasvupakkoon perustuvan markkinatalouden sijaan tarvitsemme kohtuutaloutta ja kiertotaloutta. Luonnon suojelua.

Välimeren ilmastonmuutoksen vuoksi palaville saarille ja tappavaan helteeseen viikoksi lentäviä ihmisiä voi tietenkin ihmetellä. Veijola on miettinyt, onko kyse haluttomuudesta vai kykenemättömyydestä ymmärtää, mitä planeetalle on tapahtumassa. Hän uskoo, että monet eivät ymmärrä, että se mitä nyt näemme, on voimistuva sarja varhaisia varoitusmerkkejä systeemisistä muutoksista. Niiden seuraukset tulevat olemaan yksittäisiä metsäpaloja monta kertaa isompia.

MATKAILUN TOIMIALAKESKEINEN nykyrealismi toimii Veijolan mukaan ikään kuin meillä ei olisi planetaarista kriisiä ja keskittyy tämän hetken käytännön ongelmiin ja volyymin kasvattamiseen.

– Nykyrealismin sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista tulevaisuusrealismia ja maapallon elinkelpoisuuden puolustamista, professori esittää.

Mitä tämä tarkoittaa lomareissusta haikailevan ihmisen kohdalla? Veijola kertaa kestävän matkailijan perustaidot. Tutki lomakohteen ympäristövaikutuksia. Varaa majoitus paikalliselta yrittäjältä. Matkusta maata myöten ja viivy pitkään.

HC-maailmanpelastajille on tarjolla vaativampi versio. Sinun ei tarvitse mennä katsomaan herkkää kohdetta. Elämykseksi riittää tieto, että se on olemassa.

Jos johonkin kuitenkin pitää päästä, matkusta julkisilla kulkuneuvoilla vaikkapa ensi kesän Sodankylän filmifestivaaleille tai Hiljaisuusfestivaalille. Tai käy kaupunkiaan rakastavan, hyvän oppaan vetämällä kävelykierroksella. Kiinnostavia kohteita riittää Lapista Suomenlahden rannikolle.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä