Maallikkovaalia tutkinut edustaja: ”Kirkolliskokouksen pitäisi 
edustaa kansaa, ei instituutioita”

Tampereen hiippakunnan uusi maallikkoedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto ajaa kirkolliskokouksessa samaa sukupuolta olevien vihkioikeutta ja kirkolliskokouksen maallikkovaalin uudistamista. Ojansuu-Kaunisto toimi vihreiden kansanedustajana vuosina 1999–2011. Hän opiskelee teologiaa ja haluaa papiksi.

Aloitat maallikkoedustajana kirkolliskokouksessa. Mitä aiot saada siellä aikaan?

– Taistelen demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Yksin ei kuitenkaan saa aikaan mitään, kaikki on joukkuepeliä. Ajan kirkolliskokouksen maallikkovaaliin suoraa vaalitapaa. Kauden aiheista tasa-arvoinen avioliittolaki on se, jota media seuraa. Haluaisin, että kirkko vihkisi homo- ja lesbopareja. Muitakin tärkeitä aiheita on, kuten byrokratian purku, kirkon taloudellinen tilanne ja suhtautuminen esikoislestadiolaisiin.

Kirkolliskokouksessa on 64 maallikkoa ja 32 pappia. Maallikkovaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Teit tänä talvena opinnoissasi kandidaatintutkielman, joka liittyy maallikkovaalin vaalitapaan. Mikä vaalitavassa mättää?

– Välillinen vaali vääristää kirkolliskokouksen kokoonpanoa. Kirkolliskokouksen tulisi edustaa kansankirkkoa, mutta nyt se edustaa kirkon instituutioita, seurakuntia. Nykyjärjestelmä suosii herätysliikkeitä, jotka tuntevat äänestäjät ja pystyvät keskittämään ääniään. Lisäksi kirkolliskokoukseen pääsee edustajia isoista puolueista. Valtaapitävillä ei ole tarvetta muuttaa kirkkoa. Luterilainen kirkko, josta lähtee väkeä, ei kestä tätä järjestelmää.

Nykyistä vaalitapaa perustellaan muun muassa luottamushenkilöiden asiantuntemuksella. Mitä ajattelet siitä?

– Ainakaan oman kokemukseni ja kuulemieni kokemusten perusteella väite ei kestä päivänvaloa. Olen toista kautta Hämeenlinnan seurakuntayhtymän kirkkovaltuustossa ja ensimmäistä kautta Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Omassa seurakunnassani ei ole juurikaan puhuttu kirkolliskokouksen merkityksestä ja sinne äänestettävien ihmisten tehtävistä.

Miten kirkko on mielestäsi valmistautunut avioliittolain muutokseen?

– Huonosti. Jo puolitoista vuotta sitten tiedettiin, että seuraava hallitus sitoutuu avioliittolain muuttamiseen. Kirkko on työntänyt pään pensaaseen. Uuden kirkolliskokouksen täytyy nyt käsitellä asia. Olin eduskunnan lakivaliokunnassa valmistelemassa parisuhdelakia 1999–2002. Kuulen keskustelussa samat argumentit kuin eduskunnassa silloin, mutta mukana on hengellistä paatosta potenssiin kymmenen.

Miten suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin on muuttunut 15 vuodessa?

– Kun aikanaan kannatin parisuhdelakia kristillisen maailmankatsomuksen omaavana, minua kutsuttiin saatanan kätyriksi. Sittemmin tällaiset rajut reaktiot ovat arkipäiväistyneet. Vuosituhannen vaihteessa eduskunnassa oli kansanedustajia, jotka eivät olleet ajatelleet asiaa. Valiokunnassa asiantuntijat kertoivat lain merkityksestä, ymmärrys sen tarpeellisuudesta lisääntyi ja se hyväksyttiin. Kaikkiaan henkinen ilmapiiri on nyt selvästi suvaitsevaisempi kuin silloin. Kirkossakin on nuoria pappeja, jotka uskaltavat sanoa kantansa.

Kuva: Pasi Leino. Kirsi Ojansuu-Kaunisto opiskelee teologiaa ja haluaa papiksi.

Lue myös:

Kysely: Noin puolet edustajista siunaisi kaikki liitot

Kirkolliskokoukseen runsaasti uusia edustajia

Kirkolliskokousvaalit uusiksi? – Kotimaa kysyi lukijoiden mielipidettä

Edellinen artikkeliYlivieskan seurakuntalaisilta kysellään uutta kirkkoa koskevia ajatuksia
Seuraava artikkeliKymmenen runoa äitienpäiväkorttiin

Ei näytettäviä viestejä