Kerran vuodessa japanilaiset kerääntyvät kunnioittamaan hetkellisesti kotiin palaavien läheistensä henkiä.
Pääasiassa buddhalaiseen traditioon liittyvän obon- tai bon-juhlan aikana vainajien henkien uskotaan palaavan kotiinsa.
Esi-isien ja kuolleiden omaisten henkien palvonta kuitenkin liitetään usein Japanin suurimpaan uskonnolliseen suuntaukseen, kansanomaiseen shintolaisuuteen. Ei siis ihme, että uskontojen sulatusuuniksi luonnehditussa Japanissa obon on laajalle levinnyt tapa.
Käytännössä obonin vietto ei ole vain keskittymistä vainajien muisteluun. Se on tärkeä perheen ja suvun juhla. Sen aikana paitsi uhrataan esimerkiksi ruokaa vainajille kotialttareilla, myös kokoonnutaan yhteen elossa olevien perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa.
Juhlan viettäminen näkyykin käytännössä erityisesti Japanin matkailussa. Juhlaviikon aikana sekä Japaniin matkustaa että Japanin sisällä matkustaa poikkeuksellisen paljon ihmisiä.
Bonin aikana poltetaan vainajille myös lyhtyjä. Juhlan lopulla kelluvia lyhtyjä lasketaan mereen tai jokiin. Perinteisten uskomusten mukaan lyhdyt johdattavat vainajien henget takaisin niiden varsinaiseen asuinpaikkaan.
Juhlaa vietetään 15.–17. elokuuta., joskin ajoitus vaihtelee Japanissa alueittain. Aikaisemmin juhlan ajoitus liittyi kuukalenteriin, jonka käytöstä kuitenkin luovuttiin 1800-luvulla Meiji-hallitsijasuvun toteuttamien uudistusten myötä.
Kyselytutkimusten mukaan japanilaisten kiinnostus uskonnollisia instituutioita kohtaan on pientä. Sen sijaan enemmistö väestöstä noudattaa jollain tavalla kansanomaiseen shintolaisuuteen ja buddhalaisuuteen liittyviä tapoja, yleensä yhtä aikaa.
Juttusarjassa esitellään maailmanuskontojen juhlapäiviä.
Lue myös:
Feministiset uusnoidat juhlivat ensimmäistä sadonkorjuuta
Onnettomuuksien päivänä muistellaan kansaa kohdannutta pahaa