Kaunis puisto on ilo silmälle ja linnuille.

Eräänä myöhäiskesäisenä aamuna astuin mökin ovesta ulos koiran kanssa. Sen etsiessä pihapiiristä pissapaikkaa, kuuntelin luontoa ympärilläni.

En kuullut mitään. Oli hiljaista, ei kuulunut eikä näkynyt linnun lintua. Kuuntelin pitkään. Hiljaisuus tuntui syvenevän. Poissa oli alkukesän kosiolaulujen sinfonia ja vilkas sosiaalisuus.

Lopulta jostain kuului sirahdus, ehkä pensaikossa liikkuvan tiaispoikueen yhteydenpitoääni.

Mutta kun pari päivää myöhemmin astuin kaupunkiasunnosta ulos, kuulin heti tervapääskyjen kirskuntaa, näin pulujen kahahtavan lentoon.

Läheisessä puistoissa (kuvassa) näin ja kuulin varpusia, västäräkkejä, lokkeja, variksen, mustarastaan ja kuulin peipon ääneen.

Mitä ihmettä? Urbaani ympäristö toi linnut lähelleni.

Kaiken kaikkiaan kaupungit puistoineen, metsineen ja vesialueineen sekä asutuskeskusten reunamat jättömaineen ovat linnustollisesti kiinnostavia alueita. Tarkkailijan kannalta linnut ovat siitä kiitollisia luojanluomia, että niitä on kaikkialla ja ne ovat liikkuvia ja näkyviä.

TARINA KERTOO luostarista, joka sijaitsi keskellä kaupunkia. Apotti päätti että luostarin puutarhaa pitäisi karsia. Munkit viihtyivät siellä puiden siimeksessä liian hyvin ja laiminlöivät apotin mielestä hartaudenharjoituksia.

– Hakatkaa pois havupuut, apotti määräsi.

Niin tapahtui ja työmiehet kaatoivat havupuut. Kuukauden kuluttua apotti määräsi:

– Hakatkaa pois lehtipuut.

Niin tapahtui ja työmiehet kaatoivat lehtipuut. Ja taas kuukauden kuluttua apotilla oli määräys:

– Repikää pensaat pois

Niin tapahtui ja työmiehet repivät pensaat pois. Vielä kuukauden päästä apotti antoi käskyn:

– Kaivakaan kaikki perennat ja kukkasipulit ylös maasta

Niin tapahtui ja työmiehet kaivoivat kaikki perennat ja kukkasipulit ylös maasta.

Lopuksi apotti antoi peittää luostarin pihan soralla, riittävän isojakoisella, jotta siinä olisi epämieluisaa kävellä.

– Oppivatpahan rukoilemaan kirkossa, apotti mutisi itsekseen.

Tuli kuitenkin piispan vierailun aika. Tämä kauhistui näkemäänsä ja kysyi:

– Kuka on tuhonnut kauniin puutarhan ja miksi?

– Minä annoin käskyn, koska halusin lisää hengellisyyttä, apotti vastasi.

Piispa erotti apotin ja palkkasi luostarin johtoon hurskaan puutarhurin, jonka ansioista luostarin elämään ja pihaan käydään tutustumassa yhä vieläkin.

Rukous

Puutarhojen Jumala,/ moninaisuuden Herra. /Istuta meidät, hoida, kastele, / muokkaa, tee kasvulle tilaa. / Anna meidän kasvaa yhdessä sinun ja enkeleittesi iloksi./ Aamen.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!