Laulujoutsen herättää suomalaisessa mytologisia tunteita.

Suomen kansallislintu on joutsen eli laulujoutsen (Cygnus cygnus). Sitä tavataan nykyisin koko maassa. Pesivän kannan suuruudeksi arvioidaan reilut 10 000 paria.

Laulujoutsenen kevätmuutto käynnistyy jo maaliskuussa sulapaikkojen ilmestyessä vesistöihin. Osa kannasta saattaa myös talvehtia maamme lounaisilla merialueilla.

Suomalaisilla on joutseneen erityinen, mytologinen suhde. Joutsen on ollut tabu, eikä sen ampujaa ole katsottu hyvällä: ajateltiin, että ampujaa itseään kohtaa tuho. Laulujoutsen liittyy myös taruun tuonelan virrasta, mustavetisestä joesta, joka erottaa elävien ja kuolleiden valtakunnan.

Tuonen joutsen on Kalevalastakin tuttu hahmo. Akseli Gallen-Kallelan yksi tunnetuimmista töistä on Lemminkäisen äiti. Maalauksessa taustalla näkyy Tuonen joutsen.

Tarina kertoo Meidän Herrastamme, joka päätti lähteä Pohjan perille. Aikansa samottuaan hän saapui leveän joen rannalle.

Meidän Herramme katsoi vettä, joka mustana ja voimakkaana liikehti uomassaan. Paikalle lipui valkea joutsen. Se kysyi:

– Mitä sinä muukalainen täältä haet?

– Tulin rakentamaan sillan tämän synkän virran yli, vastasi Meidän Herramme.

– Mahdatko edes tietää, mikä paikka tämä on, kysyi joutsen.

– Tuonen virta, jonka yli täkäläiset ihmiset joutuvat kuoltuaan kulkemaan.

– Aivan oikein. Sitten tiedät varmaan myös, että kaikki sujuu hyvin niin kuin on sujutut vuosituhansia. Jokainen kuollut on päässyt virran yli.

– Sitä en epäile. Siltaa ei tarvitakaan siihen, että pääsee kuolleiden maahan, vaan siihen, että pääsee sieltä pois.

– Mitä ihmettä!

– Siltaa tarvitaan, ettei kuolemaa enää olisi.

Joutsen säikähti, että jäisi ilman tarkoitusta ja merkitystä eikä sen apua ja läsnäoloa enää tarvittaisi tuonelan virralla.

– Miten minun sitten käy, se kysyi Meidän Herraltamme.

– Älä huoli, sinä pääset lentämään sinitaivasta vasten ja herättämään ihmisissä yleviä ja kohotettuja tunteita.

Niin tapahtui. Kuolema on voitettu, ja taivaalla lentävä joutsen muistuttaa meitä tästä.

Rukous

Oi, Tuonen Virran Herra,

auta minua kulkemaan

siltaa pitkin

toiseen todellisuuteen,

josta aukeaa tie

valoon ja kirkkauteen.

Aamen.