Kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sodan ympäristötuho ja hyökkäysrikos. Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälän, 77, mielestä myös luonnontuhonta eli ecocide tulisi liittää Haagissa kokoontuvan Kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) käsittelemien suurrikosten joukkoon. Pyhälä kutsuu myös kirkkoa joukkoon, joka pyrkii saamaan luonnontuhonnan viidenneksi rikokseksi Kansainväliseen tuomioistuimeen.

– Ellemme vähennä nopeasti esimerkiksi kasvihuoneilmiöön liittyviä päästöjä, ilmastokriisistä voi tulla peruuttamaton, ja me kaikki olisimme ennen pitkää hornan tuutissa, Pyhälä sanoo.

Lempeästi hymyilevän vanha diplomaatin äänensävy on vakavasti varoittava ja tyyli vähemmän diplomaattinen.

Ecocide on mukailtu kansanmurhaa merkitsevästä englannin sanasta genocide. Pyhälän mielestä tulevia ja nykyisiä sukupolvia kipeästi ja jopa hengenvaarallisesti koskettavan luonnontuhonnan voi hyvin rinnastaa Haagissa käsiteltäviin rikoksiin.

– Ympäristöä uhkaa päivittäin vakava tuhoaminen ja heikentäminen, joka vaarantaa syvästi luonnon ja ihmisen järjestelmiä. Laaja luonnontuhonta on kriminalisoitava, Pyhälä muotoilee kansainvälisen Stop Ecocide International -kampanjan kantavan idean.

SUOMESSA LAKIALOITTEEN puolesta työskentelevä ryhmä toimii osana kansainvälistä kampanjaverkostoa. Pyhälä on toiminut sen diplomaattisena neuvonantajana vuodesta 2020 lähtien kampanjan brittiläisen toiminnanjohtajan Jojo Mehtan rinnalla.

Vuonna 1968 Mikko Pyhälän isä, tehtaan johtaja, sai ensimmäisenä Suomessa tuomion ympäristörikoksesta, Lievestuoreen järven pilaamisesta.

– Kysyin pääministerin kyselytunnilla, miksi vain Suomen pienimmän selluloosatehtaan johtaja tuomittiin. Mauno Koivisto vastasi, että pienimmästä oli helpointa aloittaa.

Isää ei tuomittaisi Haagissa, sillä kansainvälinen rikostutkinta kohdistuisi vain raskaimpiin ympäristörikoksiin.

– Luonnontuhonta ei viittaa tavallisiin, paikallisesti tuhoa tekeviin ympäristörikoksiin, vaan mielivaltaisiin tekoihin, jotka tehdään tietäen niiden aiheuttavan erittäin todennäköisesti vakavia ja joko laajamittaisia tai pitkäaikaisia ympäristövahinkoja.

Mielivaltaisuus tarkoittaa tässä piittaamattomuutta vahingosta, joka olisi selvästi liiallinen verrattuna odotettavissa oleviin sosiaalisiin ja taloudellisiin hyötyihin. Vahinkoon liittyy erittäin vakavia haitallisia muutoksia, häiriöitä tai vaurioita ympäristölle tai ihmisille.

Laajamittainen vahinko ulottuu rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelle, ylittää valtionrajat tai aiheutuu kokonaiselle ekosysteemille, eliölajille tai suurelle joukolle ihmisiä.

Pitkäaikainen vahinko on peruuttamaton. Luonnon luontainen palautuminen ei voi korjata sitä kohtuullisessa ajassa.

Mikko Pyhälän mukaan esimerkkejä epäillyistä luonnontuhontarikoksista ovat vaikkapa piittaamattomasti toimineiden öljy-yhtiöiden tuottamat massiiviset öljyonnettomuudet, Nordstream-putken räjäyttäminen, Venäjän tuoreella hyökkäyssodallaan tuottama valtava ympäristötuho Ukrainassa sekä sademetsien hakkaaminen.

Etelä-Amerikan maissa diplomaattina työskennellyt ja kirjoissaan Amazonian alueen ympäristötilannetta käsitellyt Mikko Pyhälä tuntee tarkasti sademetsien tilanteen.

PYHÄLÄ ON bongannut puolet maailman lintulajeista ja valokuvannut niistä viidenneksen. Kiitokseksi luonnontutkijoiden tukemisesta hänelle on nimetty Perusta löytyneen orkidealajin mukaan orkidea, Maxillaria pyhalae – kunnianosoitus, jonka suomalaisista on saanut aiemmin vain Ambomaan lähetystyöntekijä Martti Rautanen.

– Brasilian presidentti Joan Bolsanaro olisi varmasti joutunut syytteeseen luonnontuhontarikoksen kriteerien perusteilla, ellei hän olisi hävinnyt äskettäisiä vaaleja, Pyhälä arvioi sademetsien tuhoamisen supermiestä.

Jos luonnontuhonta saadaan kansainväliseen rikosoikeuteen, tärkeämpää kuin tuomioiden antaminen on lain ennaltaehkäisevä vaikutus.

– Yritysjohtajat, jotka ovat vaarassa tulla tuomituiksi, saattavat perustella osakkeenomistajille, että yritystoiminnan tärkein prioriteetti on pitää maapallo elinkelpoisena ja vasta sen jälkeen tulevat osakkeenomistajien voitot.

Laki tervehdyttäisi myös kansainvälisen talouden toimintakulttuuria ja bisneksen pelisääntöjä.

– Nykyään tapahtuu paljon luonnontuhontaa lyhyen tähtäimen taloudellisten intressien takia. Jos taustalla olisi rangaistuksen uhka, tahallisia suuria vahinkoja aiheuttavien hankkeiden olisi vaikeampi saada rahoitusta, lupia, takuita ja vakuutuksia.

KANSAINVÄLISIÄ SUURSIJOITTAJIA ja yrityksiä edustava International Corporate Governance Network -järjestö kannattaa luonnontuhontalain voimaantuloa, sillä se tasoittaisi yritysten vääristynyttä kilpailua. Ne firmat ja valtiot, jotka eivät välitä vähääkään ympäristön tuhoamisesta, saavat nykyisellään kohtuuttoman kilpailuedun.

Ympäristönsuojelun kansainväliset toimijat hyvin tunteva Pyhälä uskoo, että lakialoite etenee lähivuosina. Kaikkia maita ei saada mukaan, sillä Venäjän kaltaiset valtiot eivät välitä osallistua edes nykyiseen Kansainväliseen tuomioistuimeen.

YK:n ympäristöohjelmassa takavuosina työskennellyt diplomaatti oli perustamassa YK:n ympäristörahastoa ja toimi sen tieteellisen paneelin sihteerinä yhteistyössä maailman huippututkijoiden kanssa.

Tiedepiirien mukaan edessämme on paljon kaikenlaisia katastrofeja: kuivuus, kylmyys, ennennäkemättömät myrskyt, jättimäiset tulipalot ja tulvat lisääntyvät ja pahentuvat.

– Nämä luonnonkatastrofit tulevat aiheuttamaan suunnattomia vahinkoja kansantalouksille kaikkialla. Silloin ihmisissä nousee halua estää kauheimpien tulevaisuudenkuvien toteutumista.

PYHÄLÄ HALUAA tehdä luonnontuhontaa koskevan lakialoitteen tutuksi myös Suomen kirkollisille piireille, joita hän toivoo mukaan kampanjan tukijoiksi.

– Kirkko on erittäin tärkeä tekijä Suomessa. Olen käynyt paljon luennoimassa seurakunnissa ja keskustellut näistä aiheista piispojen, pappien ja muiden kirkon työntekijöiden kanssa. Arkkipiispa Tapio Luomakin on luvannut ottaa minut vastaan.

Kansainvälisistä kristillistä johtajista lakialoitteen tukijoina ovat jo paavi Franciscus ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. Ruotsin emeritusarkkipiispa Antje Jackelén ja piispainkokous ovat tukeneet hanketta.

Suomalaisista kirkollisista vaikuttajista mukaan ovat liittyneet ensimmäisinä emerituspiispat Ambrosius ja Irja Askola sekä rovasti Tapio Leskinen.

MARRASKUUSSA 2021 Pyhälä oli mukana Skotlannissa Glasgow’n ilmastokonferenssissa. Hän iloitsee siitä, että nyt muutamat Europan maat ja useat muut valtiot – kuten veden alle jäämistä pelkäävät Vanuatu, Samoa ja Bangladesh – ovat hankkeen takana tai näyttävät sille vihreää valoa.

Myös monet nuoriso- ja kansalaisjärjestöt sekä alkuperäiskansojen edustajat kannattavat luonnontuhonnan kriminalisointia.

Mikko Pyhälä ojentaa paperin, jossa on alkuperäiskansojen pitämä puheenvuoro Glasgow’ssa:

”Meidän on suojeltava Äiti Maata, jotta se voi suojella meitä. Koko luonto on pyhä. Olemme itse osa luontoa, ei sen arvokkaampina kuin muut lajit, ja jos otamme sieltä jotain, meidän on myös annettava takaisin. Maa, vesi ja taivas eivät kuulu meille, vaan me kuulumme niille.”