Nykymaailmassa yhteydenpito on matkapuhelinten ja internetin välityksellä helppoa ja nopeaa.
Mutta entä jos verkot menevät nurin? Tällaiseen tilanteeseen voisi johtaa esimerkiksi pitkäkestoinen sähkökatko. Silloin arkiset viestinnän välineet lakkaisivat toimimasta.
Erityisen hankala tilanne olisi harvaan asutuilla syrjäkylillä kaukana kuntakeskuksista. Tätä varten on Lopella suunniteltu kovaa vauhtia kyläradiota. Kyse on varautumisen keinosta, jolla voidaan varmistaa tiedonkulku erilaisissa häiriötilanteissa ja kriiseissä.
Kyläradion tekniikka on yksinkertaista, kertoo hanketta Lopella ideoinut kirkkoherra Tuomas Hynynen. Toimintaan tarvitaan metsästäjien yleisesti käyttämiä radiopuhelimia sekä kiinteitä tukiasemia. Radiopuhelimen kantama on maastosta riippuen noin 10 kilometriä. Tukiaseman kantama voi olla pitkän antennin avulla parhaimmillaan kymmeniä kilometrejä.
Kun apua tarvitseva saa radiopuhelimella yhteyden tukiasemaan, voidaan viesti sen kautta välittää eteenpäin. Viestit kulkevat myös toiseen suuntaan.
– Näin tieto esimerkiksi vesitankkiauton saapumisesta saadaan kulkemaan lähelle ja kauas, Hynynen sanoo.
KYLÄRADIOITA TOIMII Suomessa arviolta muutamia kymmeniä, kertoo projektipäällikkö Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä. Hänen vastuullaan on kyläyhteisöjen varautumista ja turvallisuustyötä vahvistava Kylävara-hanke.
Kyläradiot ovat keino varmistaa tiedonkulku asukkaiden kesken myös silloin, kun tavanomaiset viestintäkanavat eivät toimi. Idea ei sinänsä ole uusi, mutta kiinnostus sitä kohtaan on Pihlajan mukaan lisääntynyt selvästi.
– Saan viikoittain yhteydenottoja eri puolilta Suomea toimijoilta, jotka suunnittelevat kyläradiotoimintaa.
Kyläradion perustamisessa aktiivisia ovat Pihlajan mukaan yleensä vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat, radioamatöörit ja kylätoimijat. Pihlajan tiedossa ei ole toista paikkakuntaa, jossa kyläradiota olisi ollut perustamassa paikallinen seurakunta.
Lopella ajatus tuli ajankohtaiseksi viime elokuussa. Tuolloin Tuomas Hynynen osallistui vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta Riihimäellä kadonneen tytön etsintöihin. Yöllä kirkkoherra sattui juttusille etsinnöissä mukana olleen radioharrastaja Timo Juvosen kanssa ja puheeksi tulivat kyläradiot.
Etsintöjen päätyttyä Hynynen otti Juvoseen yhteyttä, ja niin Lopen kyläradion suunnittelu alkoi.
IDEAN TOTEUTTAMISEEN juuri nyt Hynystä motivoi maailmanpoliittinen tilanne. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt ja varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin mietitään aiempaa enemmän. Hynynen kuitenkin arvelee, että todennäköisin tarve kyläradiolle voisi tulla myrskyn aiheuttaman pitkäkestoisen sähkökatkon myötä.
Hynysen mielestä kyläradio on yksi tapa toteuttaa kirkkolain velvoitetta tarjota henkistä huoltoa.
– Ihmisille on tärkeää tietää, että joku on varautunut. Se että olemme mukana verkostossa, jossa konkreettisesti varaudutaan kriiseihin, on tapa tukea myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Seurakunnissa on lisäksi osaamista vapaaehtoistyön organisointiin, jota kyläradiotoiminnassa tarvitaan.
Lopella moni on jo ilmoittanut halukkuutensa kouluttautua vapaaehtoiseksi päivystäjäksi. Vapaaehtoisia on löytynyt reserviläisistä, partiolaisista, martoista sekä kyläyhdistysten väestä.
Seuraavaksi suunnitelmana on kartoittaa tarkemmin tukiasemien sijoittelua. Paikallisten radioharrastajien tekemä kuuluvuuskartan mukaan asemia tarvitaan viisi.
Yhden tukiaseman hinta asennuksineen on hieman alle 1000 euroa. Lisäksi tarvitaan radiopuhelimia. Niitä monilla harrastajilla on Lopella Hynysen mukaan jo valmiiksi.
Tukiasemien hankitaan tarkoitus on hakea Leader-rahoitusta. Rahoituksen varmistuttua laitteet voitaisiin hankkia ja vapaaehtoisia alkaa kouluttaa myöhemmin keväällä.
Tarvittaessa vapaaehtoisia voitaisiin kouluttaa lisää kriisin kohdatessa.
– Jos joka kylällä on muutama koulutettu käyttäjä, niin he voi pikakouluttaa seuraavan vuoron vapaaehtoiset. Kriisitilanteissa ihmiset haluavat auttaa ja kysyvät mitä voivat tehdä.
Seurakunnan rooliksi jää tarjota auttamiseen mahdollisuus.
Ilmoita asiavirheestä