Viittomakielisillä ihmisillä on eri tavalla muodostettuja viittomia kuulevista henkilöistä. Kotimaa24 selvitti muutamien tunnettujen suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomat.
Ne perustuvat Outi Pippurin antamiin tietoihin. Hän valmistelee kuulevien viittomista pro gradu -työtä Jyväskylän yliopistosta. Noin puolet hänen tutkimistaan julkisuuden henkilöiden viittomanimistä perustuvat puhutun kielen nimen lähikäännökseen tai suoraan käännökseen (eli esimerkiksi Pippuri viitotaan sanalla pippuri tai ralliautoilija Mikko Hirvosen lähikäännös on sana hirvi) ja loput liittyvät esimerkiksi ihmisen ulkomuotoon, sosiaaliseen taustaan, kaimuuteen, vaatetukseen, yksittäiseen tapahtumaan tai piintyneeseen tapaan.
Pippuri valitsi tutkimuksensa henkilöt kartoituskyselyllä ja hänen tutkimuksessaan jokaiselle henkilölle viittomanimen oli tuottanut vähintään kolme kaiken kaikkiaan 24 haastateltavasta.
Pippuri muistuttaa, että viittomat ovat käytössä kuurojen yhteisön arkikielessä. Ne voivat myös vaihdella paikkakunnittain. Muun muassa ulkomuotoon liittyviä viittomia ei käytetä esimerkiksi viittomakielisissä uutisissa. Niissä sormitetaan nimet kirjain kirjaimelta nimet.
– Koska monet viittomat ovat yhteisön sisällä luotuja, niitä ei voida käyttää julkisissa yhteyksissä, koska niillä ei ole henkilön antamaa suostumusta. Esimerkiksi Paavo Väyrysen silmiin liittyvää viittomaa ei voida käyttää uutisissa, koska se voitaisiin tulkita pilkaksi. Kuurojen yhteisö ei missään tapauksessa pyri pilkkaamaan ketään. Kuuroilla itselläkin voi olla esimerkiksi johonkin vaikkapa arpeen tai luomeen liittyvä oma viittoma, Pippuri kertoo.
Filosofian tohtori Päivi Rainò on tehnyt väitöskirjatyön henkilöviittomista. Hänen mukaan kaikissa maailman viittomakielissä ei edes käytetä henkilöviittomia. Hän kertoo, että viittomakieli käyttää hyväkseen esimerkiksi ihmisten visuaalisia piirteitä, silmin nähtäviä piirteitä.
– Viittomakielisillä ihmisillä itsellään on usein viittoma, joka perustuu esimerkiksi ammattiin, ulkomuotoon tai johonkin tapahtumaan. Monta kertaa viittoma on tullut esimerkiksi kuurojen koulusta ja liittyy vaikkapa henkilön liikkumiseen tai tapaan toimia, Rainò avaa.
– 1970-80 luvuilla oli vielä paljon viittomakieltä osaavia vanhempia. Silloin heidän lapsensa saattoivat jo synnyttyään saada nimen, joka on saattanut viitata esimerkiksi paikkaan, jossa lapsi on saanut alkunsa. Nythän kuurot saavat sisäkorvaistutteen ja kuulevat vanhemmat eivät enää niin paljon opiskele viittomakieltä.
Katso lista julkkisten viittomista, neljä viimeistä henkilöä ovat kirkollisesti tunnettuja ja heidän viittomistaan on kysytty kuurojenpapilta Elina Jokipaltiolta:
Urho Kekkonen – Kaljua tarkoittavaa viittoma
Sauli Niinistö – Otsaryppyihin liittyvä viittoma, syvät uurteet otsassa
Tarja Halonen – Nenänpäätä tarkoittava viittoma, viittaa terävään nenään
Paavo Väyrynen – Silmistä lähtee kaksi etusormea eri suuntiin, karsastukseen viittaava
Martina Aitolehti – Aito + lehti
Tony Halme – Nyrkkeillä
Mikko Hirvonen – Hirvi
Hjallis Harkimo – Kaulaa ja leukaa kuvaavan mallin viittoma
Sami Hyypiä – Hypätä
Teemu Selänne – Kaksiosainen viittoma, jossa Teemun viittoma on lainattu eräältä kuurolta Teemulta ja Selänne viitotaan osoittamalla peukalolla selkää
Mika Häkkinen – Häkki
Olli Jokinen – Joki
Anneli Jäätteenmäki – Roskamäki eli jätemäki
Ilkka Kanerva – Tekstata
Juha Kankkunen – Krapula
Harri Kirvesniemi – Kirves + niemi
Marja-Liisa Kirvesniemi – Kirves + niemi
Saku Koivu – Koivu
Mikko Koivu – Koivu + veli
Paula Koivuniemi – Koivu + niemi
Kiira Korpi – Korpi
Heikki Kovalainen – Kova
Jari Kurri – Kurkku tai kurki
Virpi Kuitunen – Kuitu
Jari Litmanen – Hollannista lainattu viittoma, jonka alkuperä ei tiedossa tai liimaa tarkoittava viittoma
Vesa-Matti Loiri – Luomi poskessa
Juha Mieto – Parta
Carl Gustaf Mannerheim – Neljäkin vaihtoehtoa, joista yleisin vaihtoehto on ratsastushousujen raitaan liittyvä viittoma, toinen perustuu marsalkan sauvaan
Jarkko Nieminen – Niemi
Spede Pasanen – Parta
Keke Rosberg – Sormitetaan keke, toinen on viiksiin perustuva viittoma
Kimi Räikkönen – Osa sormittaa k ja r, myös jäämiestä käytetään
Jari Sillanpää – Silta ja pää
Alexander Stubb – Osa viittomista perustuu hampaisiin, osa hymyyn ja hampaisiin
Matti Vanhanen – Vanha
Irja Askola – Viittoma tarkoittaa lempeää, ei lässynlässyn kilttiä vaan sellaista lempeyttä, jossa on vahvuutta
Jukka Paarma – Paarma
Simo Peura – Peura
Wille Riekkinen – W:n viittoma otsalla, viittoma tekee taipumisliikkeen, joka kuvaa hiuskiehkuraa