Yhteensä noin 500 luterilaista LML:n yleiskokouksen osallistujaa eri puolilta maailma kulki perjantai-iltapäivänä oppaiden johdolla hiljaisissa ryhmissä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä.

Oppaat kertoivat keskitysleirin historiasta. Joillekin kierrokselle osallistuvista luterilaisista se oli ennestään tuttua, joillekin etenkin toiselta puolelta maailmaa tulleille moni asia tuli osin uutena.

Kierros vei muun muassa kaasukammioiden sekä ihmisruumiiden polttamiseen käytettyjen uunien luo. Kierroksella näytettiin leirillä surmattujen ihmisten hiuksia täynnä oleva suuri huone, toinen huone täynnä kenkiä ja kolmas matkalaukkuja.

Yhdessä saleista oli muutama suurennettu valokuva tilanteesta, joissa keskitysleirille tulleita jaettiin kahteen eri jonoon niihin, jotka viedään heti tapettavaksi ja niihin jotka saivat toistaiseksi elää. Kuvissa näkyi useita lapsia.

– Keskitysleirillä käynti oli minulle erittäin järkyttävä kokemus. Esimerkiksi kaikkien surmattujen ihmisten kenkien näkeminen. Niiden joukossa oli lasten kenkiä, senegalilainen pappi Thomas Diouf sanoi seuraavana päivänä.

– Miten ihmiset voivat tehdä toisilleen mitään sellaista, hän jatkoi.

Thomas Diouf sanoo, ettei hän pystynyt osallistumaan kierroksen toiselle osuudelle, Birkenaun keskitysleirille, vaan jäi bussiin odottamaan muita. Eikä hän pystynyt seuraavana yönä nukkumaan kunnolla.

– Oloni oli liian raskas.

– On hyvä, että yleiskokous vei meidät keskitysleirille. Ehkä meitä olisi voinut kuitenkin vähän enemmän valmistella siitä mitä on edessä, Thomas Diouf sanoi.

LML:n PÄÄSIHTEERI Anne Burghardt ja presidentti arkkipiispa Panti Filibus Musa yhdessä puolalaisen Cieszynin hiippakunnan piispa Adrian Korczagon kanssa laskivat LML:n muistoseppeleen sen seinustan eteen, jossa ammuttiin lukemattomia vankeja.

– Tämä ei ole jotain mitä tapahtui lähes sata vuotta sitten, vaan julmuuksia tapahtuu koko ajan eri puolilla maailmaa, Korczago sanoi.

Hänen mukaansa vierailun tärkein sanoma oli muistuttaa siitä, ettei julmuuksien tai syrjinnän edessä voi olla passiivinen.

– Tuomalla yleiskokouksen osallistujat katsomaan näitä erittäin traumaattisia kuvia kidutuksesta ja kuolemasta, toivomme että ne osaltaan muistuttavat vainosta, joka tapahtuu eri puolilla maailmaa tänäänkin, piispa Adrian Korczago sanoi.

Arkkipiispa Tapio Luoma on käynyt vajaa 40 vuotta sitten Dachaun keskitysleirillä Saksassa.

– Se on paljon pienempi. Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä tuli esille ihmisen tuhoamiseen rakennetun joukkotuhoamisen mittakaava. Se herätti jälleen kysymyksiä siitä, miten tämän annettiin tapahtua, miksi siihen ei puututtu?

Auschwitzissa kuoli yli miljoona ihmistä.

Tapio Luoma muistuttaa siitä, että toisen ihmisen ihmisarvon vähättely voi olla alku väkivaltaan ja julmuuksiin.

Käynti keskitysleirillä sai Tapio Luoman mukaan ajattelemaan sen merkitystä, että Euroopassa ollaan valmiita muistamaan täällä tapahtuneet kansanmurhat toisin kuin esimerkiksi Stalinin ajan Venäjän joukkomurhat.

– Näin omaa pimeää menneisyyttä ja historiaa pitääkin käsitellä. Sitä ei saa haudata.

Arkkipiispa lainaa armenialaisen professorin ajatusta siitä, että kansanmurhan onnistumisen viimeinen vaihe on se, jos kansanmurha unohdetaan.

– Auschwitz-Birkenaun keskistysleirin säilyttäminen tulevien polvien nähtävänä antaa ainakin vähän toivoa siitä, että ihmiskunta pystyy käsittelemään myös omia pimeitä puoliaan, Tapio Luoma sanoi.