Seurakuntien Lapsityön Keskus, PTK – poikien ja tyttöjen keskus ja Nuorten Keskus yhdistyivät viime torstaina Nuori kirkko ry:ksi. Sen johtajana työskentelee teologian tohtori Lasse Halme, joka toimi aiemmin Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteerinä. Kotimaa24 kysyi Halmeelta, mitä järjestöjen yhdistyminen käytännössä tarkoittaa.
Mihin näiden kolmen järjestön yhdistymisellä pyritään?
– Seurakuntakentällä on ruvettu korostamaan lapsen kasvun kokonaiskaarta. Yhdistymällä voimme huomioida ja tukea lasten kasvun koko kaarta. Aikaisemmin meillä toiminta on keskittynyt eri ikäryhmiin. On pyritty myös toimintojen tehostamiseen: yhdessä toiminta pystytään järjestämään tehokkaammin kuin kolmena yhdistyksenä erikseen.
Mitä muutoksia yhdistymisestä seuraa?
– Olemme vasta toiminnan alussa. Sisäisesti se tarkoittaa sitä, että meillä on omat tiimit eri ikäkausille mutta on myös yhteistyötä yli ikäkausirajojen. Näin haemme kokonaisvaltaista käsitystä lasten elämästä. Se auttaa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä ja nuorten osallisuuden vahvistamisessa. Ajan oloon yhdistyminen tulee näkymään tarjonnassamme muun muassa koulutuksessa ja materiaalissa.
Mikä on Nuori kirkko ry:n tavoite?
– Meidän asiamme voi tiivistää siihen, että haluamme lapsen ja nuoren äänen kuuluvan kirkossa ja yhteiskunnassa entistä paremmin. Haluamme olla kanava sille elämälle, mielipiteelle ja maailmalle, jota lapset ja nuoret edustavat. Yhdessä tuomme sen paremmin esille. Meidän ominaispiirteenämme on, että toimintamme lähtee lapsen elämän ymmärtämisestä. Haluamme auttaa niitä, jotka toimivat lasten ja perheiden kanssa. Se on se perustulokulma, joka antaa meille omaleimaisen roolin kirkon kentässä.
– Käytäntöön haluamme tuoda tietynlaista iloisuutta ja reippautta kirkon elämään. Jumalanpalvelukset olisi nähtävä iloisena toimintana, jota lapsetkin edustavat. Se, että lapset näkyvät kirkossa, tuo iloa ja reippaampaa meininkiä.
– Haluamme tukea lapsen elämää kokonaisvaltaisesti, ja tämän osana näemme hengellisyyden tärkeänä elementtinä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Yhteiskunnan ja kasvatuksen kentällä suurempi järjestö saa paremmin äänensä esille ja voi tuoda seurakuntien näkökulman yhteiskunnallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Miten näette nyt käytävän keskustelun uskontokasvatuksesta ja uskonnonvapaudesta?
– Siitä käydään tietynlaista kamppailua, millainen osa hengellisyys on lapsen kasvatusta. Me tuomme esiin positiivisia puolia, että se kuuluu osaksi lapsen elämää. Hengellisyys on yhtä luonnollinen osa lapsen kasvatusta kuin suomen kielen tai historian oppiminen. Siihen ei sisälly pakkoa, vaan lapsi on myöhemmin vapaa valitsemaan toisin kuin hänen vanhempansa ovat valinneet. Lapselle on vahingollista kasvattaa häntä arvotyhjiössä. On täysin luonnollista, että vanhempien arvot näkyvät. Voi olla, että nykyään suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että täytyy vaieta omista uskomuksistaan tai annetaan vain tilaa uusille uskonnoille.
– Nuori kirkko on osallinen samasta kehityksestä kuin koko Suomi ja kirkko. Se näkyy tietynlaisena ohenemisena, kun ihmiset eivät koe samanlaista merkitystä seurakunnan jäsenyydessä. Merkityksen väheneminen näkyy kirkosta eroamisina ja siinä, että kasteiden määrä kaupungeissa on vähentynyt. Samaan aikaan on muistettava, että kirkolla on edelleen äärimmäisen vahvoja toimintatapoja, kuten rippikoulu ja lapsityön eri muodot. Ne tavoittavat todella paljon nuoria, joten tappiomielialaan ei ole syytä. Meidän pitää rohkeasti vain toimia. Huomio pitää kääntää omista sisäisistä asioista lasten ja nuorten elämään.
Kuva: Juha Kinanen. Kuvassa Nuori kirkko ry:n perustamiskokouksen puheenjohtaja, asianajaja Hanna-Mari Manninen (oik.) ja Nuori kirkko ry:n johtaja Lasse Halme.
Lue myös:
Kolme kirkon järjestöä yhdistyi – Nuori kirkko ry:n johtajaksi Lasse Halme
Ensi vuonna yhdistyville kirkon järjestöille runsaan miljoonan avustuspotti valtiolta