Enkeli taivaan, Maa on niin kaunis ja joulukuvaelma kuuluvat edelleen monien koulujen joulujuhliin. Tämä selvisi, kun Kotimaa kysyi joulujuhlien ohjelmasta koulujen rehtoreilta ja koulunjohtajilta. Kysely lähetettiin 36:n peruskoulun rehtoreille ja koulunjohtajille eri puolilla Suomea. Heistä 16 vastasi kyselyyn.
Vastauksista piirtyy kuva erilaisista tavoista suhtautua kristillisiin jouluperinteisiin osana koulun yhteistä juhlaa. Selvä enemmistö kuitenkin kertoi, että joitain kristillisiä perinteitä juhlaan kuuluu.
Monissa kouluissa juhlassa veisataan jouluvirsi kuten Enkeli taivaan tai Maa on niin kaunis. Myös jouluevanhkeliumi kuuluu yksittäisten koulujen juhlaan. Virsi tai evankeliumi on usein sijoitettu juhlan loppuun, jolloin oppilailla on halutessaan mahdollisuus poistua juhlasta ennen sitä.
Joissain kouluissa virsi on haluttu säilyttää, mutta yhteislauluista on luovuttu. Esimerkiksi Merikarvian yhteiskoulussa Maa on niin kaunis kuunnellaan nykyään soitinversiona.
Kristillisyys voi näkyä myös koristeluissa. Rautavaaralla joulujuhlaa vietetään tänä vuonna juhlatilassa, johon tulee jouluseimi.
– Mutta siihen tutustuminen on täysin vapaaehtoista, apulaisrehtori Mervi Havukainen kertoo.
Joulukirkkoperinne näyttää pitäneen hyvin pintansa.
KESKUSTELUA JUHLIEN sisällöstä käydään kouluissa niin opettajien kuin huoltajien kanssa. Paikoin asia keskusteluttaa myös kuntien päättäjiä.
Kulttuurin muutokseen joulujuhlissa vaikuttaa muun muassa oppilaiden kotitausta. Esimerkiksi Forssan Akvarellin koulun rehtori Minna Lintonen kertoo, että koulun oppilaista yli viidennes on maahanmuuttajia.
– Tämä on luonnollisesti aiheuttanut pohdintaa juhliemme järjestelyissä.
Koulussa onkin luovuttu seimikuvaelman esittämisestä, mutta Maa on niin kaunis veisataan yhä. Myös Hartolan yhtenäiskoulun rehtori Tiina Kotila-Paaso kuvaa, että joulujuhla on viime vuosina muuttunut luonteeltaan ”enemmän ei-kristilliseksi”.
Silti kuudestatoista vastaajasta vain kolme kertoo, ettei joulujuhlassa ole lainkaan kristillisiä elementtejä.
– Meillä on jo useamman vuoden ajan ollut kaikille yhteinen lyhyt joulutapahtuma ilman minkäänlaisia kristillisiä elementtejä, jotta kaikki oppilaamme voivat osallistua, Mikkelin Lyseon koulun rehtori Jari Luukkonen sanoo.
Lyhyen yhteisen tilaisuuden jälkeen on kuitenkin joulukirkko sekä sille vaihtoehtoinen tilaisuus.
Joulukirkkoperinne näyttääkin pitäneen hyvin pintansa. Kirkkovierailu mainittiin peräti joka toisessa vastauksessa, vaikka kysely koski nimenomaan joulujuhlaa.
Näen pienen vaaran siinä, että kouluista ja varhaiskasvatuksesta tulee moottori joulunvieton kristillisen perinteen karsimisessa.
MUTTA TEKEEKÖ kaikista kristillisistä elementeistä luopuminen juhlasta tosiaan kaikille sopivan?
Uskonnonpedagogiikan dosentti Anuleena Kimasen mielestä joulun paloittelu uskonnolliseen ja uskonnottomaan ei kestä kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi hän ottaa joulupukin hahmon.
– Meillähän on totuttu sanomaan lapsille, ettei joulupukki kuulu joulukirkkoon, mutta Keski-Euroopassa Pyhä Nikolaus voi hyvin olla joulukulkueessa. Sellaisesta ympäristöstä tulleet oppilaat näkevät joulupukin hahmon ihan toisella tavalla.
Toisaalta ne oppilaat, joiden perinteeseen joulunvietto ei lainkaan kuulu, tuskin kokevat identiteettinsä tulevan huomioiduksi joulujuhlassa vain siksi, että viittaukset Jeesukseen on karsittu. Samalla kristittyjen perheiden lapset voivat kokea, että heidän näkökulmansa jouluun on vaiennettu.
– Näen pienen vaaran siinä, että kouluista ja varhaiskasvatuksesta tulee moottori joulunvieton kristillisen perinteen karsimisessa. Se kaventaa sitä, mitä yhteiskunnassa pidetään joulun kulttuuriperintönä.
Kimasen mukaan yksi tapa huomioida kouluissa oppilaiden erilaiset suhteet jouluun voisi olla perinteiden lähestyminen pedagogisesti. Esimerkiksi joulun uskonnollisia merkityksiä voidaan esitellä oppilaille sellaisina, jotka kuuluvat joidenkin meistä uskoon.
Samalla tavalla kouluissa voitaisiin esitellä myös muita vuoden pimeimpään aikaan kuuluvia juhlia, Kimanen ehdottaa. Sellaisia ovat esimerkiksi hanukka ja diwali.
Lue myös:
Kuinka monta virttä joulujuhlassa saa veisata, Outi Raunio-Hannula?
Näkökulma: Jouluperinteet sentään koetaan tärkeiksi
Ilmoita asiavirheestä