Kuopion ortodoksinen seurakunta suunnittelee luopuvansa suuresta joukosta rukoushuoneita ja kirkkoja. Asiaa käsiteltiin seurakuntavaltuuston viime viikolla pitämässä kokouksessa, jossa päivitettiin aiemmin hyväksyttyä kiinteistöstrategiaa. Päivityksessä tarkennettiin asiassa suunniteltua aikataulua.
Kiinteistöstrategian mukaan tällä vuosikymmenellä Kuopion seurakunta luopuu Vesannon (2026), Luikonlahden (2028) ja Salahmin (2029) rukoushuoneista.
Ensi vuosikymmenellä ovat vuorossa Sukevan (2030), Käärmelahden (2031), Muuruveden (2032), Kytökylän (2033), Pyhäsalmen (2034) ja Tervon (2035) rukoushuoneet.
Juankosken kirkosta luovuttaisiin vuonna 2037 ja Tuusniemen kirkosta vuonna 2038.
Kiinteistöstrategia on suunnitelma, joka auttaa seurakuntaa huolehtimaan seurakunnan taloudelliseen kantokykyyn nähden suuresta kiinteistömassasta. Strategiaa päivitetään tarpeen mukaan. Jokaisesta pyhäköstä luopuminen vaatii vielä erillisen päätöksen.
Suunnitelmista kerrotaan seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla.
KIINTEISTÖSTRATEGIASSA ON myös kuvattu yksityiskohtaisesti kunkin suunnitellulla poistolistalla olevan pyhäkön käyttöä ja ylläpitokuluja. Esimerkiksi jutun kuvassa näkyvän Pyhäsalmen rukoushuoneen (valmistunut 1962) vaikutusalueella asuu strategian mukaan 64 seurakuntalaista. Rukoushuone kuuluu strategiassa luokkaan ”vielä käytettävät , käytöstä poistuvat kohteet”.
Vuosina 2021–2024 vuosittain pidettyjen palveluksien määrät Pyhäsalmen rukoushuoneessa ovat vaihdelleet 13 ja 30 välillä. Vuonna 2024 liturgioita pidettiin kahdeksan ja kävijöitä oli keskimäärin 13. Rukoushuoneen vuosittaiset ylläpitokulut ovat olleet runsaat 3 000 euroa, suurimpien menoerien ollessa sähkö ja lämmitys. Rukoushuoneen vuosittaiset tulot laskettiin yleensä sadoissa euroissa. Rukoushuoneessa on 2000-luvulla tehty joitakin korjauksia. Lähivuosina pitäisi esimerkiksi tehdä katon puhdistus ja paikkaus, sekä sokkeli. Lisäksi tarvittaisiin esimerkiksi ulkoseinien maalaus sekä aidan korjaus ja maalaus.
Se, mitä poistettaville rakennuksille tapahtuu, on vielä epäselvää ja vaatii omat päätöksensä.
Suomen ortodoksisella kirkolla on kirkkokunnan jäsenmäärään nähden ollut suhteellisen paljon kirkko- ja rukoushuonekiinteistöjä. Sotien jälkeen eri puolille Suomea asutetuille Karjalasta lähteneille ortodokseille rakennettiin jälleenrakennuslain perusteella 1950-luvulta alkaen melko suuri määrä rukoushuoneita uusille kotiseuduille, joilla aikaisemmin ei juurikaan ollut ortodokseja asunut. Rakentamishaluun vaikutti myös se, että aikana ennen autoistumista liikkuminen oli hidasta ja matkat olemassa olleisiin ortodoksisiin kirkkoihin olisivat monin paikoin muodostuneet muuten kohtuuttoman pitkiksi.
Nyt 2000-luvulla kirkkokunnan väkimäärä on pienentynyt. Monilla alueilla seurakuntalaiset ovat vähentyneet ja ikääntyneet. Suhteellisen vähän käytettyjen rakennuksien ylläpito- ja korjauskustannukset muodostuvat usein suuriksi.
Kuopion seurakunnanvaltuusto antoi myös valtuudet käydä neuvotteluita, joilla seurakuntaan kuuluvien Pohjois-Pohjanmaan kuntien seurakuntalaisten palvelut voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla turvata. Yksi mahdollisuus on, että kunnat siirrettäisiin Kuopion seurakunnasta Pohjois-Suomen seurakuntaan.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä