Kuolinviestin vieminen omaisille on yksi poliisin vaativimmista virkatehtävistä, totesi ylikonstaapeli Marko Lehtoranta puheenvuorossaan Surukonferenssissa Tampereella 22.4. Hän toimii nykyään kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettajana Poliisiammattikorkeakoulussa.

Lehtoranta muisteli syvästi mieleensä syöpynyttä kuolinviestin vientiä vuosia sitten. Noin 20-vuotias nuori mies oli tehnyt itsemurhan ja Marko lähti kollegansa Vesan kanssa kertomaan asiasta ainoalle elossa olevalle omaiselle eli nuorukaisen isälle.

Kun isä kuuli itsemurhaepäilystä, hän pyysi poliisit olohuoneen kapealle sohvalle, haki valokuva-albumeja ja istui poliisien väliin.

– Muistan sen tuoksun ja tunnelman. Se oli sellainen yksin asuvan miehen askeettinen asunto. Siinä sitten istuttiin kylki kyljessä ja katsottiin pojan kuvat synnytyssairaalasta, ristiäiskuvat, koulukuvat ja rippikuvat.

– Voi että oli vaikeaa, oli niin herkillä se tilanne. Ajattelin, että kohta me aletaan Vesan kanssa itkeä. Mutta olin myös todella otettu. Se oli luottamuksen osoitus. Meillä meni pari tuntia siellä. Hän kertoi meille poikansa elämän ja me kerrottiin hänelle, että hänen poikansa on kuollut. Olin ylpeä minusta ja Vesasta, että me elettiin siinä mukana.

”Tärkeintä on aito läsnäolo, sensitiivisyys ja kiireettömyys”

Kun poliisi vastaa kuolemansyytutkinnasta, hän yleensä vie myös kuolinviestin omaisille. Tällaisia tilanteita ovat itsemurhien lisäksi esimerkiksi tapaturmat ja henkirikosepäilyt. Asiasta löytyy Poliisihallituksen ohjeistus, jossa korostetaan poliisin eettistä koodistoa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa poliisi on Lehtorannan mukaan jollain tavalla mukana noin viidesosassa kuolemantapauksista, joten kuolinviestin viemiseen liittyviä tehtäviä tulee poliiseille paljon. Tilanne vaatii työkokemusta ja sopivaa persoonallisuutta.

– Empatia ja myötätunto ovat joillekin luontaisempia, mutta kaikki voivat niitä opetella. Tilanteessa virkamies suorittaa virkatehtävää, mutta ennen kaikkea viesti viedään ihmiseltä ihmiselle. On kyettävä ottamaan vastaan valtavaa surua. Tärkeintä on aito läsnäolo, sensitiivisyys ja kiireettömyys.

Lehtoranta kertoi keskustelleensa kollegojensa kanssa siitä, saako poliisi näyttää vaikeassa tilanteessa tunteensa ja voiko poliisi ottaa osaa vieraan ihmisen suruun.

– Itse yritän pitää itseni herkkänä. Me ollaan kaikki ihmisiä. Poliisi nähdään helposti maskuliinisena, mutta herkkänäkin voi olla ammattimainen. Viestinsaajan elämä muuttuu aina peruuttamattomasti, joten ei ole yhdentekevää, miten viesti viedään. Poliisi ei saa kyynistyä liikaa.

– Jos ihminen on menettänyt rakkaansa, on poliisilta erittäin asiallista ottaa osaa suruun. Tärkeää on turvallinen myötätunto ja se, ettei pakene paikalta. Joskus voi myös koskettaa olkavarresta. Kosketukseen liittyen tärkeää on kuitenkin tilannetaju ja kyky lukea toista ihmistä.

”Missä suojelusenkelit olivat silloin?”

Surukonferenssissa puhunut kokemusasiantuntija vahvistaa Lehtorannan ajatukset. Hän menetti läheisensä traagisesti ja äkillisesti ja sai lohtua siitä, että viranomaisetkaan eivät kätkeneet tunteitaan.

– Järkytys valtasi kaikki paikalla olleet. Poliisikin itki ja näytti ihmisyytensä ja inhimilliset tunteensa, mutta pystyi kuitenkin hillitsemään itsensä. Hän pysähtyi hetkeen. Se tuntui tärkeältä, hän kertoi.

Kokemusasiantuntijalle oli myös tärkeää, että poliisi puhui hänen kuolleista läheisistään heidän omilla nimillään.

Myöhemmin hänelle oli toipumisen kannalta tärkeää saada poliisilta tarkkaa faktatietoa tapahtuneesta.

Hän antaa kiitosta myös papille, joka kesti kuukausien ajan kuulla hänen vihaansa ja pettymystä Jumalaan: Missä suojelusenkelit olivat silloin? Pappi tuki eikä yrittänyt selittää.

– On tärkeää kohdata suru väistelemättä. Mutta tärkeää on myös tuoda hienotunteisesti toivoa.

Kuva: Olli Seppälä

”Sanoja ei ollut eikä tarvittu, myötätuntoinen läsnäolo kannatteli”

Lehtorannan mukaan monet poliisit jännittävät, miten itse reagoivat ja miten osaavat tukea omaista tässä tilanteessa. Poliisi voi halutessaan pyytää mukaan viestinviemistilanteeseen papin tai kriisityöntekijän.

– Muiden ammattilaisten läsnäolo helpottaa myös poliisia. He voivat jäädä paikalle, kun poliisin pitää lähteä.

Kokemusasiantuntijan tapauksessa päivystävät kriisityöntekijät viettivät hänen kanssaan seuraavan yön ja keittivät aamulla puuroa.

– Sanoja ei ollut eikä tarvittu. Muistan heidän myötätuntoiset katseensa ja rauhallisen läsnäolonsa. Se oli kannattelevaa.

”Poliisi käyttää termiä kuollut, jotta omainen ymmärtää, että on tapahtunut jotain lopullista”

Kun yllättävä kuolema tapahtuu, poliisi selvittää ensin vainajan henkilöllisyyden ja lähimmät omaiset.

Usein viesti viedään yhdelle omaiselle, jonka toivotaan välittävän viestin eteenpäin. Tämä on ongelmallista tilanteissa, joissa esimerkiksi lapsi kuolee ja hänen vanhempansa eivät ole lainkaan väleissä. Tällöin viranomaisten pitäisi Marko Lehtorannan mukaan viedä viesti molemmille vanhemmille.

Omaisten ovelle saavuttuaan poliisit varmistavat, että ovat oikealla ovella ja pyytävät päästä nopeasti sisään, jotta heidän saapumisensa ei herätä huomiota naapurustossa.

– Kun poliisi tulee ovelle, kaikki ymmärtävät, että jotain kamalaa on voinut tapahtua. Tilannetta ei siis saa pitkittää. Asia pitää kertoa omaisille suoraan ja selkeästi heti, kun ollaan asunnossa sisällä. Poliisi käyttää termiä kuollut, jotta omainen ymmärtää hädän hetkelläkin, että on tapahtunut jotain lopullista, Lehtoranta sanoi.

– Poliisi ei saa spekuloida mitään kuolemaan liittyvää viestiä viedessään, on kerrottava vain faktat, hän lisäsi.

Jos asunnossa on lapsia, heilläkin on oikeus saada tietää, mitä on tapahtunut. Vanhemman kanssa voidaan kuitenkin myös sopia, että vanhempi kertoo läheisen kuolemasta lapsille myöhemmin.

Marko Lehtorannan mukaan nopea tiedonvälitys ja some ovat poliisille iso haaste. Aina poliisi ei ehdi kertomaan omaiselle viestiä kuolemasta ensimmäisenä. Kuva: Poliisiammattikorkeakoulu

”WhatsApp-huhut ovat hirveitä”

Lehtorannan mukaan on mahdotonta sanoa, mikä on oikea hetki lähteä asunnosta. Yleensä poliisi pyrkii saamaan ennen lähtöään paikalle jonkun sukulaisen, naapurin, papin tai kriisityöntekijän pitämään huolta dramaattisen viestin saaneista.

Lain mukaan poliisilla on velvollisuus ohjata esimerkiksi henkirikoksen uhrien omaiset sosiaalipalvelujen kuten ammattimaisen kriisiavun piiriin. Omaisille annetaan myös tutkivan poliisin puhelinnumero. Moni ei ymmärrä kuulemaansa tai pysty ottamaan vastaan informaatiota heti.

Valitettavasti tieto läheisen kuolemasta voi nykyään tavoittaa omaiset jo ennen poliisin tuloa esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

– WhatsApp-huhut ovat hirveitä. Enkä ymmärrä, että onnettomuuksia, itsemurhatilanteita tai tappeluita kuvataan ja lähdetään vielä levittämään somessa. Poliisin täytyy olla varma vainajan henkilöllisyydestä ja sen selvittäminen vaatii tietyn protokollan ja vie jonkin verran aikaa.

”Mietin, miksi en puhunut jaksamisen ongelmista aikaisemmin”

Työnohjaus on ollut Lehtorannan mukaan poliisissa pitkään kivi kengässä.

– Se nähdään lähinnä kulueränä. Lapsiin kohdistuvia rikoksia tutkivat saavat kyllä työnohjausta, mutta olisi hyvä, että tätä mahdollisuutta laajennettaisiin. Nyt tutkintatiimi on vertaistuki ja oma perhe voimavara.

Yleisössä ollut poliisiopiskelija oli samaa mieltä Lehtorannan kanssa:

– Olen tajunnut, että psykologina on kollega siinä samassa maijassa. Hän on nähnyt saman kuin itse.

Lehtorannan mukaan poliisin on vaikea pyytää apua, jos hänestä tuntuu pahalta.

– Vuonna 2010 koin loppuunpalamisen. Minulla oli isoja henkirikosjuttuja päällekkäin, ja kone vaan leikkasi kiinni. Jälkeenpäin mietin, miksi en puhunut jaksamisen ongelmista aikaisemmin.

Kaksipäiväisen Surukonferenssin teemana oli tänä vuonna äkillinen kuolema yhteiskunnassamme.

Hybriditapahtuman tavoitteena oli lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esiin suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Järjestelyistä vastasi yliopiston lisäksi lukuisat apua ja vertaistukea tarjoavat surujärjestöt. Yhteistyökumppanina toimi myös Kirkkohallitus.

­­***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.