Keravan seurakunnan kirkkoherra Markus Tirrasen harrastukset ovat aina olleet varsin liikunnallisia. Hän on antanut myös seurakunnalleen liikunnallisen piristysruiskeen. Seurakunta on osallistunut esimerkiksi Yritysmaratonviestiin ja Naisten kymppiin.

Maantiepyöräily on triathloniakin aiemmin kokeilleelle kirkkoherralle kaikkein rakkain harrastus. Kuntonyrkkeilyn pariin Tirranen löysi, kun hänen poikansa meni potkunyrkkeilykurssille Järvenpään Kehäkarhuihin.

Nyrkkeilykipinä oli syttynyt jo aiemmin ammattinyrkkeilyillassa kehän reunalla ja pikkutunneilla urheilukanavaa katsellessa. Nelikymppisenä oli aika vetää kintaat käteen ja katsoa, veisikö uusi harrastus kokonaan mukanaan.

Kuntonyrkkeily sai alkunsa 80-luvulla kilpanyrkkeilystä. Nyrkkeilijöiden otteluharjoitukset korvattiin säkki-, pistehanska- ja pariharjoituksilla sekä kuntopiirityyppisellä harjoittelulla.

Nyt Suomessa on jo yli 20 000 kuntonyrkkeilyn harrastajaa. Kun harrastajamäärät suhteutetaan asukaslukuun, Suomi on kuntonyrkkeilytoiminnassa yksi johtavista maista maailmassa.

ISTUMATYÖSSÄ NISKA- JA HARTIASEUDUN lihakset rasittuvat, ja stressi heijastuu samalle alueelle. Markus Tirrasen mukaan niin niskajumit kuin stressikin laukeavat tehokkaasti kuntonyrkkeilysalilla.

– Menen salille hymyssä suin ja lähden treenin jälkeen hiestä märkänä, mutta levollisena ja kiitollisena, Tirranen sanoo.

Nykyaikainen tietotyö on staattista lihastyötä, jossa käytetään vain sitä vahvempaa kättä. Koska kuntonyrkkeilyssä käytetään molempia käsiä ja lihastyö on dynaamista, se parantaa aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa ja poistaa kuona-aineita tehokkaasti. Jaloista, lantiosta sekä vartalosta lähtevät lyönnit kiertävät jäykistymään päässyttä rintarankaa. Kierrot ja sivutaivutukset tehostavat välilevyjä ympäröivien kudosten aineenvaihduntaa ja välilevyt palautuvat päivän kuormituksesta.

Markus Tirrasen mukaan kuntonyrkkeilyssä voi kokeilla omia rajojaan. Hän painottaa, että salilla jokainen kilpailee vain itsensä kanssa.

LAJIN VAUHTI, vaihtelevuus, kehon hallinta ja tekninen haastavuus haihduttavat tehokkaasti arkipäivän huolet. Kun henkinen vireys paranee, se auttaa jaksamaan työssä. Kuntonyrkkeilyn tehokas alkujumppa ja monipuoliset harjoitukset parantavat lihaskuntoa, kestävyyttä ja koordinaatiota. Samalla itsepuolustustaito kehittyy. Koska kuntonyrkkeilyssä palaa hölkkään verrattuna samassa ajassa kaksinkertainen määrä kaloreita, se näkyy myös vaa’an lukemissa. Eikä pidä unohtaa kuntonyrkkeilysalien kannustavaa ilmapiiriä, joka on tärkeä osa sosiaalista hyvinvointia.

Jarmo Österman

Kirjoittaja on Keravan seurakunnan hallintosihteeri.