Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa kirkkosuhteestaan kertoo kastepuun Siilinjärven seurakunnalle valmistanut Tiina Tiikkainen.

”Olin lapsena todella taiteellinen ja lahjakaskin, mutta maailma ja sen murheet veivät mukanaan. En ollut piirtänyt tai maalannut tauluja enää lapsuuden jälkeen. Päästyäni yli kolmekymppisenä opiskelemaan muotoilua Savonia-ammattikorkeakouluun Kuopioon, sain tilaisuuden keskittyä maalaamiseen. Ensimmäisten töitteni jälkeen olin ihmeissäni: minähän osasin, ja en edes tiennyt.

Lapsuuteni koti ei ollut hengellinen. Erosin kirkosta vuonna 2016, kun en kokenut tarvitsevani sitä mihinkään. Vuotta myöhemmin muutin Siilinjärvelle. Elämäni oli murrosvaiheessa. Liityin takaisin kirkkoon 2019 ja varasin keskusteluajan papin kanssa. Tahdoin olla osa yhteisöäni. Minua kannateltiin. Muistan ikuisesti, miten ihastelin Siilinjärven kirkkoa ja sen kauniita koristemaalauksia ensimmäisen messun aikana. Olin pian aktiivinen osallistuja.

Siilinjärven kirkko on tosi kaunis ja kodikas. Alttaritaulun tummat sävyt korostavat valon kajoa, joka hivelee Kristusta yläviistosta. Myös teoksen aamun sarastus vihjaa elävästä toivosta.

Funktionalismi teki Suomen kirkkojen sisustukseen ja koristeluun ”toisen riisunnan”. Ensimmäisen oli tehty 1800-luvulla. Toivoisin, että kuvat ja taide saisivat tulla enemmän takaisin.

MUOTOILEMANI KASTEPUU Rakkauden kaarisilta otettiin käyttöön viime kesänä. Sen nimi pohjautuu Aale Tynnin Kaarisilta-runoon. Työn saaminen oli todella suuri kunnia ja luottamuksen osoitus. Kaikista haasteistakin huolimatta projekti puski kuin juna eteenpäin, se tuntui muotoutuvan kuin itsestään. Usein lasta nukuttaessani tuli varteenotettavia ideoita. Kauniit koristemaalausten viiniköynnösten kaaret inspiroivat.

Kastepuun yläosan pyöreä muoto kertoo kristittyjen yhteydestä, johon kasteen kautta kuulumme. Muutenkin teoksen muotokielestä löytää valtavasti vertauskuvallisuutta. Yhtenä materiaalina oli kirkon vanhat puuovet, jotka vuotivat yhä pihkaa työstettäessä.

Lapseni nukkui sylissäni koko kastetilaisuuden ajan 2021 Siilinjärven seurakuntatalolla. Kaste avasi silmäni lapsen asemalle suhteessamme Jumalaan. Pysymme siinä läpi elämämme. Lapsi luottaa vanhempansa hyvyyteen. Käymme yhä koko perheen voimin usein messussa.

KAIPAAN SIILINJÄRVEN kirkosta ystäviäni ja rauhan toivottamista lähellä istuville. Kirkon jäsenenä saamme tehdä yhdessä hyvää muiden kanssa. Voi myös vain tulla ja olla rakastettu. Toivon kirkolta rentoa ihmisten kohtaamista ja virkistävää pohtimista siitä, mitä he tarvitsevat. Ihmisillä on sanan nälkä. Rakkaus sanaan herättää tekoja.

Tiina Tiikkainen.

Siilinjärven kirkko
Vuonna 1923 valmistuneen punatiilisen kirkon on suunnitellut siilinjärveläinen Peko Väänänen.
Alttaritaulun Kristus ristillä ovat maalanneet taiteilijat Sulo Honkanen ja Santeri Salokivi.
Kirkon koristemaalaukset on tehnyt taide- ja koristemaalari Bruno Tuukkanen.

Oikaisu 2.5 kello 16.15: Kuvan Siilinjärven kirkosta on ottanut Merja Tapio.