Kuninkaalliset tukevat hävikkiruuan hyödyntämistä Pohjoismaissa – KUA perustaa kaupan Suomeen

Ruokahävikin vähentämistä on helppo kannattaa periaatteessa, mutta miten toteuttaa sitä käytännössä? Tanskan kirkon ulkomaanapu perusti Wefood-ruokakaupan ja on saanut vetoapua siihen maan kuninkaallisilta. Wefood saa kauppiailta ja valmistajilta ilmaiseksi tavaraa, jonka parasta ennen -päiväys on juuri menossa umpeen tai pakkaus on vioittunut.

Toimivan konseptin ottaa käyttöön myös Suomessa Kirkon Ulkomaanapu, joka on viime kesästä lähtien kerännyt joukkorahoitusta Wefoodin avaamiseksi Helsinkiin.

– Olemme saaneet kokoon jo 45 000 euroa, Wefoodin projektipäällikkö Else Hukkanen kertoo.

Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on myydä 15 euron virtuaaliosakkeita 150 000 euron arvosta, mikä kattaisi myymälän perustamiskustannukset. Hukkanen kertoo, että hanke etenee suunnitelmien mukaan ja sopimusneuvottelut liikehuoneiston vuokraamiseksi ovat loppusuoralla.

Myymälä sijaitsee keskeisesti Helsingissä, minne on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä sekä omalla autolla.

– Yhteydenottoja tulee joka viikko, ja halukkaita vapaaehtoistyöntekijöitä on ilmoittautunut mukaan, Else Hukkanen sanoo.

Hukkasen kokemuksen mukaan ideaan on helppo yhtyä, koska jokainen kohtaa ongelman arjessaan. Syömäkelpoista ruokaa ei haluta viedä kaatopaikalle, vaan asialle halutaan tehdä jotain. Nyt on mahdollisuus tehdä jotain konkreettista.

Tanskan hävikkiruokamyymälän liikevaihdon odotetaan kaksinkertaistuvan

Tanskassa Wefood on toiminut jo kaksi vuotta ja kokemukset ovat rohkaisevia. Wefoodin projektipäällikkö Jan-Martin Mikkelsen näkee kasvun mahdollisuudet hyvinä.

– Odotamme liikevaihdon kaksinkertaistuvan tänä vuonna, Mikkelsen kertoo Kotimaalle.

Vuoden alussa Wefood palkkasi myymäläpäällikön lisäksi tavarantoimituksista vastaavan henkilön, jolla on kokemusta vähittäiskaupasta. Panostus näkyy jo vuoden ensimmäisen kuukauden tuloksessa. Tavaran saaminen myymälöihin mahdollisimman tasaisesti on yksi haasteista, koska ylijäämän määrä vaihtelee paljon.

Toinen haaste pääosin vapaaehtoisten varassa toimivien liikkeiden pyörittämisessä on riittävän työntekijämäärän järjestäminen. Mikkelsenin kokemus on, että niin kauppiaat ja tukkuliikkeet kuin talkoolaisetkin ovat liikkeellä myönteisellä asenteella, mikä on mahdollistanut Wefoodin aukiolon päivittäin.

Uusi liike Kööpenhaminan Nørrebron kaupunginosassa on avoinna myös lauantaisin ja sunnuntaisin.

– Meillä on monia vapaaehtoisia, erityisesti opiskelijoita, jotka tulevat oma-aloitteisesti töihin viikonloppuisin ja ovat erinomaisia Wefoodin lähettiläitä, Mikkelsen kertoo.

Wefood avaa toukokuussa uuden liikkeen Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa Århusissa. Kun toimintamalli on hiottu kuntoon, lisää myyntipisteitä on luvassa. Konseptia hiotaan myös muihin maihin vietäväksi.

Tanskan kirkon ulkomaanavun (Folkekirkens nødhjälp) Wefood on ensimmäinen hävikkiruokaa myyvä kauppa Tanskassa. Voitto tuloutetaan kehitysprojekteihin samoin kuin järjestön kirpputorien tuottokin.

Sosiaalisin perustein saa alennusta jo ennestään alhaisista hinnoista

Ruotsissa hävikkiruuan myymisen aloitti Tukholman kaupunkilähetys, jolla on kaksi ruokamarkettia pääkaupungin liepeillä sekä hävikkiruokaa hyödyntävä ravintola MatRätt.

Matmissionen-nimellä (Ruokalähetys) tunnettu toiminta sai tammikuussa 2018 mediajulkisuutta, kun kuningatar Silvia kävi tutustumassa sen toimintaan yhdessä Islannin presidentin vaimon Eliza Jean Reidin kanssa. Islannin presidentti oli valtiovierailulla Ruotsissa.

Tanskassa Kirkon ulkomaan-
avun toiminnan suojelijana on prinsessa Marie, jonka vetoavusta Wefoodin väki on ylpeä.

– Sillä on suuri PR-arvo Wefoodille, kun meidän yhteistyökumppanimme näkevät, että hän on mukana, Jan-Martin Mikkelsen toteaa.

Kööpenhaminan ja Tukholman puolivälissä on Jönköpingin kaupunki, jossa paikkakunnan kirkkojen yhteinen hyväntekeväisyysjärjestö Hela Människan on avannut hävikkiruokaa myyvän liikkeen. Kolmen vuoden projektina toteutettava hanke hakee vielä muotoaan.

Käynti DeLa-nimisessä liikkeessä osoitti, ettei hyllyihin ole saatu tarpeeksi tavaraa. Parhaat tuotteet vietiin hyllyistä heti ovien avauduttua.

DeLa (dela = jakaa) myy elintarvikkeita noin puoleen hintaan, ja sosiaalisin perustein rekisteröityneet asiakkaat saavat lisäksi alennuksen jo edullisista hinnoista.

– Tämä on uudentyyppistä avustustoimintaa, toiminnanjohtaja Gunnar Dahlqvist valistaa.

Ympäristöteko ja työllistäjä

Ruokakasseja ja soppalounaita on tarjoiltu asunnottomille ja vähävaraisille vuosikaudet, mutta hävikkiruokakaupasta saa ostaa hyvää tavaraa edullisesti. Se on niille, jotka ovat päässeet taloudellisesti jaloilleen tai ovat vain satunnaisesti tiukoilla. Dahlqvist pitää tätä myymälää arvokkaana tapana tarjota apua sitä tarvitseville.

– Tämä on myös ympäristöteko, ja lisäksi tarjoamme vapaaehtoisille mielekästä toimintaa.

Dahlqvist toteaa, että kirkoissa eri puolilla Ruotsia ollaan kiinnostuneita aloittamaan vastaavanlaisia projekteja. Hävikkimyymälöissä kohdataan myös erilainen ihmisryhmä kuin esimerkiksi ilmaisruokailuissa.

– Olemme pestaamassa myös ”kauppadiakonin” keskustelemaan asiakkaiden kanssa. Ihmiset tarvitsevat muutakin kuin leipää, Dahlqvist kertoo.

EU:n ohjeissa on tehty helpotuksia hävikkiruuan hyödyntämiseksi

Suomessa päätyy vuosittain roskiin jopa 460 000 tonnia ruokaa. Ruokahävikin pienentämiseen on herätty sekä ravintoloissa että kaupan alalla.

Else Hukkanen pitää Wefoodia yhtenä ratkaisuna, jonka vaikutukset yltävät kehitysmaiden ja hauraiden valtioiden köyhimpien ihmisten avuksi.

– Tällä hetkellä kaikkea Suomessa syntyvää ruokahävikkiä ei pystytä hyödyntämään. Suomeen tarvitaan lisää toimijoita, joiden avulla jätteeseen päätyvän ruoan määrä vähenee. Emme kilpaile hävikkiruuasta nykyisten toimijoiden kanssa, Else Hukkanen toteaa.

Euroopan Unioni on äskettäin uusinut elintarvikkeiden käsittelyä koskevia ohjeitaan niin, että kauppiaiden on helpompi lahjoittaa parasta ennen -päiväyksen ohittaneita tuoretavaroita hyväntekeväisyysjärjestöille.

Ruotsissa monikansallinen meijeriyhtiö Arla on päättänyt jatkossa lahjoittaa aiemmin biojätteeksi päätyneet tuoretuotteet Kaupunkilähetyksen Matmissionille. Arla ilmoitti viime marraskuussa myös aloittavansa vastaavan yhteistyön Euroopan ruokapankkien järjestön FEBA:n kanssa (European Federation of Food Banks).

Lue myös:

Kirkon Ulkomaanapu perustaa Suomeen hävikkiruokakaupan

Asiantuntija lakialoitteesta: ”Ruokahävikin vähentäminen vaatii yhteistyötä”

Hävikkiruoka otetaan hyötykäyttöön yhteistyöllä

Edellinen artikkeliKolumni: Luterilaisissa kirkoissa Maria on jäänyt sivuosaan – eikä se ole vahinko
Seuraava artikkeli”Käsittämätöntä, että Teerijärven sivukylillä ei voi enää äänestää ensi seurakuntavaaleissa”

Ei näytettäviä viestejä