SuomiAreenan kirkkolavalla käytiin keskiviikkona 24.6. paneelikeskustelu, jonka aiheena oli uskonnon ja Jumala-puheen ilmeneminen politiikassa. Panelisteina olivat emerituspiispa Tamás Fabiny Unkarista, pastori Zach Courter Yhdysvalloista, professori Tuomas Forsberg ja arkkipiispa Tapio Luoma.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump ja sotaministeri Pete Hegseth ovat viljelleet kristillisiä termejä etenkin Iranin sodan yhteydessä.
– Pyritään kommunikoimaan, että Jumala on USA:n puolella. Kristillisen nationalismin uhka on läpäissyt koko yhteiskunnan, Zack Courter totesi.
Courterin mukaan kristinuskolla historian aikana oikeutettu monia asioita, kuten esimerkiksi orjuutta. Hänestä nyt on tärkeää ohjata ihmisiä näkemään Raamatusta, mitä siellä oikein sanotaan imperialismista.
– On tarvetta katsoa kirkkoon asioiden ja moraalin ymmärtämiseksi. Kirkon pitää näyttää, millaisia kirkon arvot ovat verrattuna nationalismiin, Courter sanoi.
POSITIIVISEKSI ESIMERKIKSI uskonnon käytöstä politiikassa Tapio Luoma nosti presidentin uudenvuodenpuheen, joka päättyy siunauksen toivotukseen. Uskonnon osuus julkisessa puheessa on hänestä lisääntynyt ja tullut hyväksytymmäksi.
Toisaalta häntä mietitytti se, että eduskuntavaalien lähestyessä pian kuullaan joidenkin ehdokkaiden vetoavan kristillisiin arvoihin.
– Se on yksi hetkistä, jolloin löydän itseni kysymästä, mitkä ovat ne arvot, joista hän puhuu.
Tamas Fabiny muisteli, miten Unkarissa neuvostovallan aikana uskonnolliset ilmaisut olivat kiellettyjä.
– Vapauden jälkeen ensin oltiin iloisia poliittisista puheista, joissa käytettiin uskontoa.
Unkarin pitkäaikainen pääministeri Viktor Orbán rakasti Fabinyn mukaan raamatullisia lainauksia. Hän tapasi päättää puheensa sanoihin soli deo gloria, yksin Jumalalle kunnia ja viljeli ajatusta Jumala ennen kaikkea, Unkari ylitse muiden.
– Minusta se oli vaarallista. Yksityisenä henkilönä voi sanoa, että ”Jumala ennen kaikkea”. Jos käytämme väärin raamatullista tekstiä, se on vaarallista.
Orbánin ajattelussa pieni Unkari oli Daavid ja EU Goljat. Fabiny jäi pohtimaan toimiko ajatus kaikille sukupolville lainkaan.
– Teinit eivät sitä tajua. Eivät he tiedä kuka Daavid oli, Fabiny totesi.
Kirkkona ja poliitikkoina meidän on muistettava, että kuulumme samalle puolelle.
PANELISTIT TARJOSIVAT myös ratkaisuja siihen, miten uskonnon väärinkäyttöä politiikassa vastaan kirkoissa on taisteltava.
Tamas Fabinyn mukaan Unkarin luterilaisessa kirkossa on huomattu, miten tärkeää kirkon ykseys on. Se tarkoittaa sitä, että kirkossa on tilaa eri tavoin ajatteleville.
– On oltava suvaitsevainen tiettyyn rajaan saakka. Ääriajattelua ei saa sietää.
Myös Tuomas Forsberg korosti suvaitsevaisuuden merkitystä.
– Suvaitsevaisuutta ei juurikaan ole konservatiivikristittyjä kohtaan, hän huomautti ja totesi uskonnossa kuitenkin olevan kyse yhteisöstä.
Zack Courter nosti tärkeäksi köyhistä ja marginaaliin joutuneista huolehtimisen.
– Kun maasta poistamiset alkoivat, kirkonjohtajina tunsimme, että jotain on tehtävä, koska kyse oli yhteiskuntamme haavoittuvimmista ihmisistä.
Papin viran tunnusten käyttämisellä on Courterin mukaan ollut merkitystä kohtaamisissa. Kun kirkollinen henkilö on maahanmuuttajan seurassa, tätä ei välttämättä pidätetäkään.
– Olen toiveikas. Kaikki ei ole kiinni puheesta vaan meidän symbolimme on nähty, Courter sanoi ja toivoi myös, että USA oppisi paljon terveempää politiikkaa eurooppalaisilta kumppaneiltaan.
Arkkipiispa Tapio Luoma puolestaan muistutti koko kansan yhteydestä.
– Kirkkona ja poliitikkoina meidän on muistettava, että kuulumme samalle puolelle. Emme ole vihollisia, Luoma sanoi.
Lue myös:
Enemmän katsetta kohti toisia, pois selfieistä, kehotti Maaret Kallio SuomiAreenan kirkkolavalla
Ilmoita asiavirheestä