Suomalaisen varhaiskasvatuksen kiitollisena asiakkaana olen pannut merkille päiväkotien kekseliään juhlakulttuurin. Lastemme päiväkodissa suuret juhlat, kuten pääsiäinen ja joulu, huomioidaan monin tavoin. Myös itsenäisyyspäivä, laskiainen, vappu, vanhempienpäivät ja lasten oikeuksien viikko kuuluvat perinteeseen.
Jo omasta lapsuudestani tuttujen juhlien rinnalle on tullut myös uutta. Jokasyksyisessä kurpitsajuhlassa yhdistyy vanha kekriperinne sekä uudempi populaarikulttuurin mukana tullut halloween.
Joidenkin tuttujen päiväkodeissa vietettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran ramadanin päättävää eidiä.
SUOMALAINEN JUHLAPERINNE on pitkään perustunut kristilliseen kalenteriin. Monet kulttuuriimme hiljan vakiintuneista juhlista ovat sen sijaan luonteeltaan sekulaareja.
Samalla erityisesti maahanmuuton myötä myös muiden uskontojen juhlakulttuurit ovat saaneet Suomessa jalansijaa. Eid näkyy jo selvästi ainakin pääkaupunkiseudun katukuvassa sekä paikoin päiväkodeissa ja kouluissa.
Hiljattain luin Vantaan Sanomista lämminhenkisen jutun Länsimäen koulun järjestämästä iftar-illallisesta koulun islamin oppilaille ja heidän perheilleen. Nyyttäri-illallisen lisäksi ohjelmaan kuului rukoushetki.
Rehtori perusteli juhlan järjestämistä jutussa halulla osoittaa kunnioitusta ramadania viettäville perheille sekä vahvistaa koulujen ja kotien yhteistyötä. Kannatettavia, hienoja tavoitteita.
Silti on hieman vaikea kuvitella, että koulu toimisi 2020-luvulla kristillisen juhlan kohdalla näin, ja ymmärrän myös hyvin miksi.
EI OLE KOVIN PITKÄ aika siitä, kun kouluissa järjestettiin joulukirkkoja, joihin osallistumattomat lapset jätettiin luokkaan odottamaan. Luterilaisen kirkon vahva asema kulttuurissamme on tuottanut trauman, josta ei toivuta hetkessä.
En haikaile pakkoon perustuneen kristillisyyden perään. Nyt paluuta vanhaan kuitenkin varotaan niin, ettei päiväkodissa välttämättä katsota sopivaksi mainita lapsille, että joulu on kristityille Jeesuksen syntymän juhla ja pääsiäinen ylösnousemuksen juhla. Näin siitä huolimatta, että joulun ja pääsiäisen kertomusten luulisi olevan minimitason uskonnollista yleissivistystä.
Ilolla soisin, että vähitellen myös kristillisiin juhliin alettaisiin suhtautua aidolla mielenkiinnolla ja kunnioituksella – niin kuin nyt hyvien tapojen mukaista on toisille tärkeisiin juhliin suhtautua.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä

