Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Meitä yhdistää Kristus, ei avioliittokäsitys”

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ei pidä säikähtää kirkon erimielisyyksiä. Niitä on historiassa aina ollut, ympärileikkaamisen välttämättömyydestä alkaen. Kirkkoon mahtuu monenlaisia käsityksiä. Kuva: Jukka Granström

Arkkipiispa Tapio Luoma valmistautuu uuden kirkolliskokouksen järjestäytymiseen tilanteessa, jossa kirkon kenttä vaikuttaa avioliittokysymyksen vuoksi entistäkin polarisoituneemmalta.

Erityisen kiihkeää keskustelua on aiheuttanut piispainkokouksen maaliskuinen esitys siitä, että kirkkojärjestykseen kirjattaisiin kaksi eri avioliittokäsitystä: miehen ja naisen välinen, sekä myös kahden henkilön välinen.

Luoma korostaa kuumentuneessa tilanteessa, että eri tavalla ajattelevia kirkon jäseniä yhdistää ennen kaikkea Kristus, ei käsitys avioliitosta tai jokin muu yksittäinen asia.

Tämä olisi hänen mielestään muistettava myös kirkollisessa hallinnossa.

– Jos puhutaan nimenomaan kirkolliskokouksesta, niin etsimme siellä yhdessä kirkon yhteistä hyvää ja Jumalan tahtoa. Se on koko kirkollisen hallinnon tarkoitus. Ihmisen hyvä ja kirkon hyvä eivät voi olla eri asioita, Tapio Luoma sanoo.

Oleellista arkkipiispan mielestä on myös oppia kirkossa elämään sen tietyn epämukavuuden kanssa, kun huomaa olevansa eri mieltä toisen kanssa.

– Toisen näkökanta on huomattava ja kunnioittavan keskustelun merkitys korostuu.

MONIA ON kiinnostanut se, onko arkkipiispan oma avioliittokanta muuttunut. Luoma toteaa tehneensä eräänlaisen matkan asian äärellä.

– Myönnän jonkinlaisen muutoksen tapahtuneen, vaikka en koe muuttuneeni. Jotakin on vain ajatuksissani tapahtunut, Luoma sanoo.

Hän kertoo joutuneensa jatkuvasti peilaamaan homoseksuaalisten kirkon jäsenten todellisuutta, heidän Jumala- ja läheisyyden kaipuutaan, sekä uutta tietoa homoseksuaalisuudesta.

– Kirkon traditio on toki ollut pitkälti, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Vähän niin kuin sininen ja punainen muodostavat yhdessä uuden värin, violetin. Samoin mies ja nainen muodostavat avioliiton. Tämä perinne on ollut meillä syvässä.

Arkkipiispan mukaan avioliittoasioista voidaan kuitenkin ajatella toisinkin.

– Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Kysymys on myös kumppanuudesta, vastavuoroisesta tuesta ja avusta.

Luoma lisää, että homoseksuaalisten ihmisten ihmisarvo on aina ollut hänelle selviö.

LUOMA MUISTUTTAA piispojen jo vuonna 2020 todenneen, että kirkossa on kaksi teologisesti perusteltua käsitystä avioliitosta. Tällä hetkellä niistä vain toinen on voimassa, mutta kirkon virallinen käsitys on hänen mukaansa haastettu.

Luoma korostaa, että piispojen maaliskuussa antamaa esitystä ei ole ”temmattu tuulesta”.

– Olen itsekin ollut Espoon piispana tuomiokapitulissa antamassa varoitusta papille, joka siunasi samaa sukupuolta olevan parin.

Luoman mukaan kirkon nykyisiä avioliittosäädöksiä voidaan joidenkin mielestä tulkita toisinkin.

– Vaikka toki kirkkokäsikirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta.

Luoma korostaa, että piispojen maaliskuussa antamaa esitystä ei ole ”temmattu tuulesta”.

– Se on paljon keskustelun ja runsaan rukouksen ansiota. Minulle ja muille piispoille tämä on ollut hengellinen prosessi. Se on pakottanut kysymään Jumalan tahtoa. Olen iloinen, että olemme päässeet eteenpäin.

ARKKIPIISPA TOIVOO, että esitys menisi kirkolliskokouksessa läpi. Se olisi hänestä tärkeää seurakuntien jäsenien kannalta ja ylipäätään tärkeä askel kirkossa: kaikki halukkaat pääsisivät kirkossa vihille.

– Se ei poista keskustelua, mutta perusratkaisuna se näyttäisi hyvältä tieltä eteenpäin. Kirkossa voisi vallita ykseys ja rauha.

Entä jos niin ei sittenkään kävisi?

Luoma on optimisti.

Miksi olisi vaikea hyväksyä sitä, että toinen Jeesukseen uskova näkee asian toisin, kuin minä?

– Miksi tämän pitäisi mennä riitaisammaksi? Miksi olisi vaikea hyväksyä sitä, että toinen Jeesukseen uskova näkee asian toisin, kuin minä? Ja kuka on se, joka lopulta hajottaa kirkon?

Toisaalta Luoman mukaan on selvää, että ei tilanne jatkossakaan ongelmaton ole.

– Täytyisi vain luottaa siihen, että olemme kaikki samalla puolella ja etsimme kirkon yhteistä hyvää. Kykenemme jatkossakin löytämään ratkaisut.

PIISPOJEN ESITYKSEEN on julkisuudessa liitetty myös pelkoja. Mikä olisi arkkipiispan viesti niille, jotka nyt pelkäävät tulevaa? Tai niille, jotka miettivät jopa kirkosta eroamista avioliittokeskustelun vuoksi?

Luoma muistuttaa rukouksesta.

– Kirkon ja meidän päättävässä asemassa olevien puolesta rukoillaan paljon. Haluan uskoa, että Jumala kuulee kaikki rukoukset. Jumala on sallinut meidän kulkea tätä tietä tänne asti. Se on osa Jumalan johdatusta. En näe tässä mitään pelkoa.

Luoman mukaan ei pidä säikähtää kirkon erimielisyyksiä. Niitä on historiassa aina ollut, ympärileikkaamisen välttämättömyydestä alkaen. Kirkkoon mahtuu monenlaisia käsityksiä.

– Herätysliikkeissämme on myös erilaisia painotuksia kasteesta, uskon syntymisestä tai vanhurskauttamisesta. Ei nykyinen tilanne ole uusi.

ENTÄPÄ SITTEN ekumenia?

– En usko, että seurauksia olisi. Avioliittokäsitystään jo laajentaneiden Pohjoismaiden kirkkojen ekumenia toimii. Jää tietysti nähtäväksi, miten tämä vaikuttaisi vaikkapa katoliseen kirkkoon. Ja jos tilanne Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa olisi normaali, sieltä varmaan tulisi jonkinlainen reaktio.

Miten rippikoulussa opetettaisiin, jos avioliittokäsityksiä olisi kaksi?

– Kaikissa rippikoulussa pappi voisi opettaa, kuten itse ajattelee ja pappina toimii. Mutta olisi kerrottava myös se toinen näkemys. Tarpeeton polemisointi toista näkemystä vastaan ei käy, kuten ei myöskään toisesta vaikeneminen.

Voisiko kaksi eri näkemystä johtaa siihen, että tulevissa kirkolliskokouksissa toinen niistä yritettäisiin kuitenkin poistaa?

– Nyt on nimenomaan haettu niiden kahden balanssia. Yksi laajennettu malli ei saa kaikkien kannatusta, ei edes piispakunnassa. Tämä on enintä, mitä saadaan.

Luoma lisää, että hyväksytyksi tullessaan esitys ei olisi esiaste mihinkään.

– Mutta tietysti jatkossa kuka tahansa kirkolliskokousedustaja voi esittää mitä mallia tahansa.

ARKKIPIISPA ON pohdiskellut paljon kirkollisessa keskusteluissa käytettyjä sanoja ”konservatiivinen” ja ”liberaali”. Hän kokee nämä jaottelut kiusallisina.

– Olen itse koettanut niiden käyttöä varoa, enkä miellä itseäni oikein kumpaankaan. Niillä on rakennettu raja-aitoja ja niillä leimataan. Lisäksi niihin liitetään keskusteluissa julki lausumattomia uusia merkityksiä.

Luoma toteaa, että arvomaailmat ovat moninaisia: kukaan ei ole vain jompaa kumpaa.

– Noiden termien käyttö vie vaarallisille vesille, jos niistä tulee tai tehdään jollekulle identiteetti. Mutta kirkossa se on ongelmallista, koska identiteettimme ytimen pitäisi rakentua Kristuksesta.

Konservatiivinen viittaa säilyttämiseen ja liberaali vapauteen. Luoman mukaan ne eivät edes ole vertailukelpoisia käsitteitä.

– Ja eihän konservatiivinen välttämättä vapautta vieroksu tai liberaali kammoksu traditiota.

Luoma toivoo, että kaiken keskellä kirkossa keskusteltaisiin enemmän Raamatusta ja sen asemasta.

Luoma toivoo, että kaiken keskellä kirkossa keskusteltaisiin enemmän Raamatusta ja sen asemasta. Ja siitä, mikä on Jeesuksen ja Raamatun suhde.

– Aika monet asiat kiertyvät raamattukysymykseen, mikä on myös monien erimielisyyksien lähde. Mutta kaiken ytimessä on kristityillä Jumalan tahdon kysyminen, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

Katso myös video: Ollaan eri mieltä mutta ollaanko yhdessä? Arkkipiispa Tapio Luoma kertoo miten se onnistuu.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Edellinen artikkeliKolumni: Soisin, että myös kristillisiin juhliin alettaisiin suhtautua aidolla mielenkiinnolla ja kunnioituksella
Seuraava artikkeliEnsi sunnuntain evankeliumi: Maistiaisia taivaasta

Ei näytettäviä viestejä